SANANDA

17.9.2019

ONNISTUNUT KOMMUNIKAATIO TARKOITTAA “SISÄISTEN” ODOTUSTEN TUNNISTAMISTA JA SELKEÄTÄ MÄÄRITTELYÄ

18.5.1991   SANANDA

Tervehdys, arvoisa Druthea. Me olemme Sananda, lordi Michael ja St. Germain. Tulemme palveluksessa Pyhälle Valon Jumalalle Atonille ja Luomakunnalle.

Aloitamme tänä päivänä haasteella kuoria pois “esteet” onnistuneeseen kommunikaatioon “ihmisen” kielillänne pyrkimällä näyttämään teille, kuinka voitte venyttää ihmiskielen rajoituksia saavuttamaan selkeämmän ja ytimekkäämmän kommunikaatiokyvyn toinen toisenne kanssa.

Koska “universaalilla kielellä” ei ole rajoittavia “sanoja”, se on Jumalan täydellinen kieli. Kun olennot kommunikoivat universaalilla kielellä, ei ole keinoa “valehdella” itsellenne tai toiselle aikeestanne, koska se on kieli, joka käyttää puhdasta ajatusta siitä, mikä on “sydämessä/hengessä” …tunteena. Joten avain onnistuneempaan kommunikaatioon tasollanne on oppia täysin ymmärtämään, MITÄ te tunnette edessänne olevasta tilanteesta. Tunne määritellään “TUNTEMUKSEN vahvana virtauksena, rakkautena, vihana tai pelkona.” Joten ymmärtämällä ja tunnistamalla tunteenne oikein te tulette havaitsemaan, että TEIDÄN näkemyksenne ja uskomuksenne mistä tahansa tilanteesta tuovat tiettyjä tunteita. Ensin teidän täytyy määritellä oikein se, minkä tunteen te tosiasiassa tunnette. Esimerkiksi, kun te oikein määrittelette sen, että te olette peloissanne, niin sen jälkeen teidän täytyy määritellä, MIKSI te olette peloissanne, jotta voisitte onnistuneesti ratkaista sen. Pelko on tunne, joka tulee yleensä uhattuna olemisen tunteesta. Jokainen tunne NÄYTTÄÄ teille jotain… ymmärrettävän opetuksen tai ylläpitävän tarpeen, joka meillä jokaisella on, kuten absoluuttinen/olosuhteeton RAKKAUS. Esimerkiksi, kun jokin teitä tai jotain toista varten tehty ystävällinen teko tai käytös koskettaa teitä, jonka absoluuttinen rakkaus ilmaisee, te tunnette ILOA ja YKSEYTTÄ.

Toisaalta, kun te olette vihaisia tai loukkaantuneita jostain asiasta, jonka joku sanoi tai teki teitä “kohtaan”, ja te ette tunnista sitä, MIKSI te TOSIASIASSA tunnette tällä tavoin, niin silloin te ette kykene kommunikoimaan tehokkaasti “selventääksenne” sitä, mikä voi ehkäpä olla osaltanne väärinkäsitys. Sitten hyvin usein selvittämätön kiukku ja loukkaantuminen sysäävät teidät itse asiassa vastaamaan moninaisella “rankaisevalla” käyttäytymisellä, jotka ovat suunnattu itseänne, sitä toista, jonka miellätte aiheuttaneen teille kipua, tai KAIKKIA muita vastaanne tulevia tai kaikkia edellä mainittuja kohtaan. Yksi yleisistä tavoista, joilla vastataan vastuuttomasti ja josta keskustelimme aiemmin, on “passiivis-resistantti” käyttäytyminen, jossa yksilö on peloissaan tai yksinkertaisesti haluton kohtaamaan henkilöä rehellisesti kiukustaan ja/tai satutetuista tunteistaan, ja näin ollen hän etsii epäsuoria keinoja rankaista häntä vastoin olevaa miellettyä väärintekijää. Muut teistä vastaavat hyvin suoraan kiukussanne ja loukkaantumisessanne mielletylle väärintekijälle, ja sitten, kun aletaan väitellä siitä, KUKA on OIKEASSA ja KUKA on VÄÄRÄSSÄ, mitään ei ratkaista ja mielipaha alkaa juurtua syvään, etenkin kun jääräpäisesti kieltäydytään etsimästä yleistä syytä, joka sallii itseymmärtämisen tilanteen YHTEISESTÄ vastuusta. Kun kummankin “näkökulman” yhteinen ymmärrys on saavutettu molempien kohdalla, silloin tyydyttävä ratkaisu, joka tunnistaa anteeksiannon yhteisen vastuun ja “virheen” vapauttamisen, voidaan saavuttaa. Totta kai molempien täytyy haluta selvittää heidän välillään oleva ongelma, sillä jos toisen päämäärä on kiistää vastuu ja jatkaa syyttelyä ja rankaisua, niin HEIDÄN täytyy käsitellä se, mikä on nyt heidän ONGELMANSA itsessään. Toisten täytyy pysyä lujana rehellisyyden kanssa, jotteivät sallisi itsensä tulevan TALLOTUKSI tai vedetyksi sellaisen tunnedraamaan, joka ei halua järkevästi ratkaista ongelmaansa.

Kiukun ja loukkaantumisen tunteiden tunteminen on ehdottomasti hyvin epämiellyttävä paikka olla, jossa tuntee olonsa eristetyksi, erillään olevaksi ja hylätyksi, joten “muunneltu” ego kehottaa langettamaan moitteita itsensä ulkopuolelle. Moni teistä on hyvin todennäköisesti kuullut sanonnan tai on jopa henkilökohtaisesti tuntenut niin: “Se olen MINÄ vastaan Maailma”. Ei ole mukava tunne tuntea tuen puutetta ja olla “uhriutunut”, joten se on TEISTÄ kiinni oppia sysäämään sivuun “muunnellun” egon näkemykset, jotta voitte onnistuneesti paljastaa sen, MITEN olette osallistuneet tämän “uhrin” itse-eristäytymisen syyhyn ja/tai väärinymmärrykseen toisen kanssa.

Yksi haasteista, joita teillä on keskinäisissä suhteissanne, on vastuullinen kommunikaatio. Jotta te kommunikoisitte vastuullisesti, jokaisen TEISTÄ täytyy tulla akuutisti kosketuksiin sen kanssa, MIKSI te tunnette näitä “negatiivisia” tunteita, kuten pelkoa, vihaa, mustasukkaisuutta ja mielipahaa. Esimerkkinä moni teistä käyttää usein “sarkastista huumoria” osoittaakseen todelliset tunteensa, päästääkseen “höyryjä”, ja siltikin “piilottaa” tunteensa. Monet teidän niin sanotuista koomikoistanne ovat käyttäneet onnistuneesti teräviä, sarkastisia ja ivallisia vitsejä kertomaan maailmalle tai edes tietyille muille, MITÄ he todella tuntevat heitä kohtaan…ja sitten, totta kai, he kutsuvat sitä huumoriksi. He käyttäytyvät kuin se olisi ok sanoa sitä “vitsiksi”, koska he olettavat sen olevan vähemmän kivuliasta niille, joita kohtaan sarkasmi on osoitettu, mutta vain syvällä sisällä HE TIETÄVÄT, ETTEI SE OLE VÄHEMMÄN KIVULIASTA OLLENKAAN. Sellaisten, jotka KÄYTTÄVÄT sarkasmia kommunikaatiossaan ja oli kyseessä koomikot tai eivät, täytyy tunnistaa, että he hyvin usein hautovat mielessään selvittämättömän vihan ja/tai arvottomuuden tunteita ja että he haluavat tuntea ylemmyyttä aiheuttamalla kipua muille, jotakuinkin epäsuoraan kutsumalla sitä “huumoriksi”, näiden voimakkaiden ja selvittämättömien sisällään olevien TUNTEIDEN takia.

Annetaan teille tyypillinen esimerkki siitä, kuinka moni teistä KÄYTTÄÄ sitä, mitä te kutsutte “huumoriksi”, ilmaisemaan sisäistä kipua ja/tai ylemmyyttä/arvottomuutta. Olemme usein kuulleet teidän tekevän sarkastisen (ironisen tai halveksuvan lausuman; halventavaa ja pilkkaavaa kieltä) huomautuksen, kuten: “Kun Luoja sanoi aivoja, te luulitte Hänen sanoneen vaivoja, joten siksi teillä ei ole aivoja”, ja sen jälkeen te sanotte: “Ei vaineskaan” … hahhah. Olemme kuulleet niin monia epäystävällisiä asioita teidän sanomana toisillenne, ja sitten vain että “Ei, minä vain vitsailen”. Valitan, oppilaat, SUURIMMAKSI OSAKSI TE ETTE “VAIN” VITSAILE näissä olosuhteissa. Tämä on hyvin usein “näpäytys”, ja se putoaa yleensä “passiivis-resistentin” käyttäytymisen piiriin. Teillä on huikea klisee tähän liittyen: “Moni TOTUUS tulee sanotuksi leikinlaskuna”. Olkoon se niin.

Puhumme nyt odotuksista, ja odotus määriteltynä: “1. Nähdä asia varmana tai mahdollisena. 2. Nähdä asia oikeana, kunnollisena tai välttämättömänä. 3. Epävirallisesti otaksua; olettaa.

Teillä kaikilla on odotuksia, ymmärsitte te täysin niitä tai ette, että mitä ne ovat. Totta kai, olemalla SELKEÄ omista odotuksistanne missä tahansa suhteessa ja/tai tilanteessa on oleellista onnistuneeseen kommunikaatioon kahdenkeskisissä suhteissanne. On olemassa odotuksia, jotka voidaan määritellä “kohtuullisiksi” tai “realistisiksi, sekä myös “kohtuuttomiksi” ja “epärealistisiksi”. Esimerkiksi ei ole ehdottomasti mitään “väärää” odottaa tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti tai suorittaa onnistunut puhe. Nuo ovat kohtuullisia odotuksia sellaiselta, joka kohtelee toisia oikeudenmukaisesti, ja sellaiselta, joka valmistautuu puheeseensa kunnolla. Mutta odottaa sitä, että toiset käyttäytyvät KUTEN TE missä tahansa tilanteessa, on hyvin epärealistista. Kaikki käyttäytyvät oman sisäisen rehellisyyden tai sen puutteen mukaisesti, tai he käyttäytyvät oman yksilöllisen persoonansa sanelujen mukaisesti, joka voi hyvinkin olla oikeanlaista heidän kohdallaan, muttei vain TEIDÄN tapanne toimia. Jotta te olisitte yhteydessä toisiinne harmoniassa ja tasapainossa, KAIKKI odotukset täytyy tunnustaa avoimesti, jotta kaikki kohtuullisesti määritellyt odotukset voidaan määritellä selkeästi kaikille. Tällä tavoin teidän määrittelemien yleisten odotusten ja tavoitteiden, kuten työtavoitteiden, eheys ei rikkoudu selvittämättömien tunteiden, epärealististen odotusten tai muiden sallittujen väärinymmärrysten takia.

On olemassa monia asioita, joita kutsuttaisiin “sosiaalisiksi” odotuksiksi, kuten sanomalla “kiitos”, kun joku tekee jotain hyvää teitä kohtaan tai palvelee teitä jollain tavalla. Toista kohtaan ilmaistu kiitollisuus on lähes kaikissa tilanteissa hyvin kohtuullista ja varmasti arvostettua, oppilaat. Kun te ANNATTE jotain jollekulle, oli se sitten fyysinen lahja tai jotain aineetonta, kuten ystävyys, rakkaus ja tuki, mitä te odotatte saavanne takaisin? Te ette ole rehellisiä itsellenne, oppilaat, jos kerrotte itsellenne: “En odota mitään.” Koska jopa silloin, kun te ojennatte OMAN kätenne vilpittömässä rakkaudessa, ystävällisyydessä ja ystävyydessä, TE odotatte kohteena olevan PITÄVÄN teistä ja tuntevan kytköksen teihin vastavuoroisesti. Te haluatte olla osa heidän elämäänsä antamalla heidän tietää, että TE arvostatte ja tuette heitä. TE nautitte sisäisiä “palkintoja” antamisesta, joka saa jollekin hyvän olon ja tunteen arvostuksesta. Jos vastaanottaja on kiittämätön teitä kohtaan, kohdatkaa tämä asia, oppilaat, te olette pettyneitä ja usein allapäin.

Annetaan toinen esimerkki odotuksista. Kun te teette henkilökohtaisesti sitoumuksenne palvella JUMALAA, mitä te odotatte saavanne takaisin palveluksestanne? No, ehdottomasti “kohtuullinen” odotus on se, että te odotatte tulevanne opastetuksi ja tuetuksi, suojelluksi ja tulevaksi täytäntöön palveluksessanne, ettekö vain? Vai mitä TE odotatte? Odotatteko te, että teidän ei tarvitse olla vastuussa omasta käytöksestänne? Odotatteko elämänne olevan “ongelmavapaa” ja opetuksenne olevan helpompia? Odotatteko olevanne erityisempiä kuin muut veljenne ja sisarenne? “Tingittekö” Jumalan kanssa: te annatte tämän, JOS hän antaa tuon? Pyydämme teitä olemaan todella REHELLISIÄ itsenne kanssa, oppilaat, koska teidän “kohtuuttomat” odotuksenne eivät KOSKAAN tule täytetyiksi, joten on parasta paljastaa ne NYT, jotta voitte löytää todellisen RAUHAN, ILON ja TASAPAINON palveluksessanne Jumalalle, jotka kohtuulliset odotukset antavat teille.

Haluaisimme nyt teidän ajattelevan selkeästi, mitkä ovat odotuksenne silloin, kun ja jos te päätätte kotinne olevan Tehachapissa? Odotatteko henkistä täydellisyyttä niiltä, jotka ovat jo sitoutuneet palvelemaan? Odotatteko “sosiaalista” hupia ja viihdytystä Dharmalta, Oberlilta, Hatonnilta, Georgelta ja Desireeltä ja muilta täällä olevilta? Odotatteko näiden luomien liiketoimien tukevan teitä taloudellisesti nyt tai tulevaisuudessa? MIKSI te haluatte olla täällä? Olla lähempänä Jumalaa, ehkäpä? Muistakaa, TE olette temppeli Jumalalle. Tunnistatteko tarkoituksen itsellenne, ehkäpä tavan palvella JUMALAA siellä, missä te kykenette ja haluatte tehdä niin? Odotatteko Hatonnin kertovan teille, mitä teidän tulee tehdä palveluksessanne JUMALALLE? TIEDÄTTEKÖ, mikä palveluksenne on? Sillä me kerromme teille, kuten on rakas veljemme Hatonn tehnyt, että Tehachapi on työpaikka, sitoumus palvella JUMALAA/ATONIA, Isäämme, avustamaan sairaan/epätasapainoisen ihmiskunnan ja tämän rakkaan Shan-planeetan kasvussa, siirtymässä ja puhdistamisessa. Meillä on työ, ja TE, jotka valitsette palvella Jumalaa, olette HÄNEN VALON Veljeskunnan kädet ja jalat. Tie on usein hyvin kivulias ja arveluttava teille JUMALAN palveluksessa oleville rakkaille, etenkin tunteellisesti, kunnes te opitte irrottautumaan muiden tekemästä usein julmasta hylkäämisestä ja heidän haluttomuudestaan NÄHDÄ totuus. Jumala pyytää vain, että TE teette työnne parhaan kykynne mukaan. Odotatteko, että te TULETTE tekemään niin? Pohtikaa näitä asioita, oppilaat, sillä vastuullisesti kohtaamalla omat odotukset itseään kohtaan te avaatte sen oven sisäiseen rauhaan ja täyttymykseen, joka on usein onnistunut karkaamaan teiltä “menneissä” kokemuksissanne.

LUOTTAMUS

Puhumme nyt hyvin merkittävästä esteestä onnistuneeseen kommunikaatioon keskinäisissä suhteissanne, ja tuo on LUOTTAMUS, määriteltynä: “1. Toisen rehellisyyteen tai oikeudenmukaisuuteen liittyvä luottavainen turvautuminen; usko. 2. Jotain, mikä on uskottu toisen huolehdittavaksi; vastuu.”

Luottamus on hyvin hienovarainen aihe siinä, että suurin osa teistä on joko rikkonut luottamuksen ja/tai on ollut muiden tekemän luottamuksen rikkomuksen “uhri”. Joten tuloksena tästä suurin osa teistä havaitsee olevan vaikeaa luoda täyttä luottamusta ja uskoa muihin, joiden kanssa jaatte kokemuksen. Ensinnäkin moni teistä tunnistaa nyt, että “tavallisena kansana” te olette sokeasti luottaneet hallituksenne johtajiin, ja moni HEISTÄ on rikkonut TEIDÄN luottamuksenne valehtelemalla teille ja pettämällä teidät omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa. Joten on järkevää, että te ETTE anna sokeaa tai vapaata luottamusta muille IHMIS-olennoille, kunnes te TIEDÄTTE heidän rehellisyytensä ja aikeensa. Esimerkkinä, OLETTEKO TE luottamuksen arvoisia? Kykenettekö pitämään henkilökohtaiset asiat sellaiselta , joka luottamalla jakaa ne kanssanne, itsellänne? Kunnioitatteko toisten yksityisyyttä? Vai katsotteko toisia aina aidan yli nähdäksenne, mitä he tekevät, mikä EI kuulu ollenkaan teille, ellei se ole haitallista teille tai vaikuttaa teihin jollain kohtuuttomalla tavalla. Monella teistä on hyvin vaarallinen “tapa” juoruilla ympäriinsä, ja sitten te pohditte, MIKSI muut EIVÄT luota teihin. Tämän takia on hyvin tärkeää luottamuksen kehittymiselle, että määritellään selkeästi se, mitkä asiat jaetaan henkilökohtaisesti, ja molemmat omaksuvat jaetun omistautumisen vastuuntuntoiselle kommunikoinnille, jotta kaikki mahdolliset väärinymmärrykset voidaan hioa pois nopeasti ja kokonaan. Todellisessa ja omistautuneessa ystävyydessä ja siinä olevassa sitoumuksessa ihmisillä on aina yleisen luottamuksen, tuen, uskollisuuden ja ymmärryksen jaettu tavoite, etenkin kun syntyy erimielisyyksiä hoidettavaksi yhdessä.

Ei ole juurikaan muuta kivuliaampaa ja pettymystä tuottavampaa sellaiselle teistä, jolla on suoraselkäistä rehellisyyttä sisimmässään luoda ja hoitaa ystävyyttä, antaa rakkautta, uskollisuutta ja luottamusta toiselle, havaita, että he eivät kunnioita ja luota teihin tarpeeksi puhuakseen rehellisesti teille heidän todellisista tunteistaan, ja sen sijaan he loukkaavat teitä selkänne takana tai vielä lannistavammin he ovat itse asiassa HYVÄKSIKÄYTTÄNEET teitä omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa, kuten saadakseen rahaa, mainetta, seksuaalista valloittamista tai valtaa, eivätkä he KOSKAAN todella pitäneet teitä rakkaana ystävänä. Kuinka moni teistä voi nyt sanoa, että teillä on ongelmia luottaa muihin, koska olette sallineet tulla HYVÄKSIKÄYTETYKSI valitsemalla kehittää ystävyyden “väärän” henkilön kanssa, koska heillä ei ollut saman asteinen omistautumisen taso ystävyyteen kuin teillä? Tämä luottamuksen rikkominen tapahtuu usein niin sanotuissa “rakkaussuhteissa” ja avioliitoissa, usein sen jälkeen, kun “himokkaat” tuntemukset häviävät.

Joten tähän mennessä saatatte miettiä, KUINKA te ratkaisette oikein mielletyn “virheen” tai väärinymmärryksen rehellisyyden kera tämän kanssa, jonka väitätte olevan ystävänne? Ensinnäkin teidän täytyy tunnustaa tunteenne, olivat ne sitten suuttumusta, loukkaantumista, turhautumista tai mitä tahansa, ja sen jälkeen teidän täytyy varata aikaa puhua yksityisesti ja henkilökohtaisesti sille henkilölle, jonka kanssa teillä on ongelma. Teidän täytyy olla hyvin varovaisia sen kanssa, kuinka lähestytte henkilöä, koska heillä ei ole välttämättä mitään aavistusta siitä, mikä teidän ongelmanne on tai heidän yhteyttään siihen. Kertokaa heille, miltä teistä tuntuu, “olen loukkaantunut ja poissa tolaltani, koska minua ei kutsuttu perheesi aterialle, ehkäpä olen ymmärtänyt tai tulkinnut jotain väärin, joten autatko minua ymmärtämään näkemyksesi, jotta voimme ratkaista tämän yhdessä? Tällä tavoin ette ole syyttänyt mistään ja olette osoittaneet, että te arvostatte toista henkilöä pyytämällä heitä auttamaan sen ratkaisemisessa, joka voi olla yksinkertaisesti oma väärinymmärryksenne tai yliherkkyytenne, tai se voi olla itse asiassa jotain enemmän kuin mitä olette ymmärtäneet, ystävänne näkökulmasta, ehkäpä että tämä oli ärsyyntynyt jostain tekemästänne teosta tai tunsi, että teidän ei yksinkertaisesti ollut tarpeen olla siellä sinä aikana.

Liiketoiminnassa tullaan kohtaamaan MONIA odotuksia, kun liiketoimintaa pyöritetään rehellisyyden kanssa. Esimerkiksi, kun ostatte tuotteen puhelimitse tai postitse, ettekö ODOTA saavanne sen kohtuullisen ajan sisällä ja hyvässä kunnossa? Monia asioita voi tapahtua tilaamishetkenne ja kun te (toivottavasti) vastaanotatte tilauksenne. Monet liiketoiminnan omistajat haluavat jatkaa liiketoimintaa kanssanne takaamalla asiakastyytyväisyyden, joten heillä on toimintaperiaatteena “asiakas on aina oikeassa.” No, tuo ei ole välttämättä totta, eikö vain? Entäpä he, jotka ostavat teiltä tavaroita sovituilla ehdoilla, kuten 10 päivää tai 30 päivää, kuten kirjoja – ettekö odotakin heidän maksavan teille takaisin täyden summan tuon aikajakson aikana? On mielenkiintoista, että MONILLA yrityksillä on ehto, jopa annettaessa 30 päivän maksuehdot heidän hyväksymänä, että HE eivät maksa ennen kuin 60 tai 90 päivää on kulunut. Onko tämä rehellistä liiketoimintaa? Joten tämänhetkisessä liiketoimintayhteisössänne on tullut kohtuuttomaksi LUOTTAA siihen, että kukaan, etenkään UUDET asiakkaat, maksaisivat teille ostamansa tuotteet. Silti monet vähittäiskaupan yrittäjät närkästyvät pyydettäessä ennakkomaksua ostoksestaan ja usein eivät yksinkertaisesti osta, elleivät HE tarvitse tavaroita, ehkäpä täyttääkseen erikoistilauksen yhdelle asiakkaistaan. Ja miksi esimerkiksi monet kirjakaupat kieltäytyvät, kun maksua pyydetään ennakkoon? Koska he eivät tiedä, myyvätkö kirjat 30 päivän aikana vaiko eivät, ja he “tarvitsevat” aikaa palauttaa rahat tosiasiallisista myynneistä julkaisijalle tai levittäjälle. Esimerkiksi America Westillä on ehkäpä hieman yli tusina “avointa” jälleenmyyjää, jotka ovat vastuussa ja todella maksavat täyden summan sovitun ajan aikana. Loput eivät kunnioita sopimustaan America Westin kanssa, ja useat eivät ole KOSKAAN maksaneet velkojaan, joten tämän takia America West, jatkaakseen tulostus- ja yleiskustannuksien maksamista, PYYTÄÄ nyt kaikkia uusia jälleenmyyjiä maksamaan ennakkoon ilman MINIMIÄ tilausmäärälle ja ILMAN palautuksia. Syytättekö heitä? On mielenkiintoista huomata, että monet kirjakaupat ja levittäjät odottavat kykenemään PALAUTTAMAAN myymättömiä kirjoja sekä myös maksamaan ajalla, joka vaihtelee 30 päivästä 6 kuukauteen. Joten silloin, totta kai, tappion RISKI on täysin julkaisijan käsissä. Joten pohtikaa tätä, oppilaat, ONKO tuo kohtuullista?

Kuinka moni teistä on ostanut tai tuntee jonkun ostaneen jotain, vaikka tavaratalosta, ja sitten vuoden jälkeen pyytää sen PALAUTUSTA? Kuinka moni teistä tai joku tuntemanne, joka on ostanut kalliin vaatteen erityistä tapahtumaa varten, palauttaa sen käytön jälkeen? Tämä on hyvin yleistä ja jopa keskiluokan ja ylemmän keskiluokan naisten keskuudessa, ketkä ovat “sosiaalisessa” piirissä ja kykenevät maksamaan vaatteesta. No, monet tavaratalot ovat “päässeet jyvälle” tästä tavasta ja EIVÄT SALLI nyt palautuksia tietyille tyylikkäille asuille. Ymmärrättekö, oppilaat, mitä pyrimme näyttämään teille tässä? Monet eivät yksinkertaisesti käyttäydy rehellisesti, ja tästä on tullut monille HYVÄKSYTTÄVÄÄ käyttäytyä niin! Monet eivät yksinkertaisesti TIEDÄ paremmasta ja jopa kerskuvat, KUINKA he hyötyvät yrityksistä. Joten sellaisten, jotka tahtovat toimia rehellisesti ja vastuuntuntoisesti, täytyy ODOTTAA tietyn asteista epärehellisyyttä prosenttiosuudelta asiakkaistaan. Monilla yrityksillä on erityinen nimitys tälle odotetulle prosenttimäärälle kadonneita, varastettuja ja vahingoittuneita tuotteita; he kutsuvat sitä normaaliksi hävikiksi. Lopputulos, jos hävikistä tulee kohtuutonta, on usein korkeammat hinnat asiakkaalle, jos yritys haluaa pysyä toiminnassa. Kuinka surullista onkaan, että niin monista on tullut orjia tälle itsekkään petoksen pedolle. Joka tapauksessa te tulette havaitsemaan, arvoisat oppilaat, että kun linjaatte itsenne palveluksessa JUMALALLE, omatuntonne ei salli teidän luistavan minkäänlaisesta epätasapainoisesta käyttäytymisestä ilman tästä seuraavien seuraamusten huolellista ja usein vaikeata tutkiskelua. Olkoon se niin.

Kiitos, arvoisa oppilat, huomiostasi. Druthea, olet erittäin siunattu rakkaudessasi ja palveluksen antamisessa Isällemme. Kiitos, arvoisa pikkusisaremme. Me olemme Sananda, Lordi Mikael ja St. Germain. Tulemme palveluksessa Pyhälle Jumalalle/Valon Atonille ja Luomakunnalle. Sallittakoon teidän kävellä rauhassa, jonka todellinen tietämys ja ymmärrys tuovat.

Salu.


Lähteet: PHOENIX JOURNAL EXPRESS, May 1991, Volume 13, Number 8, sivut 3–5.

http://phoenixarchives.com/express/1991/0591/13-08.pdf

Kirjoittanut HTML-muotoon: R. Montana.

http://www.fourwinds10.com/siterun_data/spiritual/specific_channelings/sananda/news.php?q=1568581623