SANANDA JA JUUDAS ISKARIOT
LUKU 18
REC #3 ISCARIOTH/JMMANUEL SANANDA
FRI., AUG. 11, 1989 2:30 P.M. YEAR 2, DAY 360
Pyydän, että tämä seuraava olisi viimeinen osuus käännettynä kääröistä tässä dokumentaatiossa. On ajateltu, että nämä kääröt olivat poltettu ja tuhottu, mutta ne ovat kauan sitten asetettu suojaan.
Tämä viimeinen osuus kertoo Luomakunnasta, ja tunnen olevan varsin soveliasta, jos sen esittelee teille mestariopettaja, sillä hän on antanut jo pienelle ryhmälle ihmeellisen opetuksen. Dharma, ottaisitko osuudet keskiviikolta, heinäkuun 26. päivä, v. 1989, 3:00 P.M., 2–344 jälleenprintattuna tähän kokonaisuudessaan.
**************************
REC #2 ESU JESUS SANANDA
WED. JULY 26, 1989 3:00 P.M. YEAR 2, DAY 344
Dharma, annan sinulle kaikki nämä nimet, jotta löydät helpotuksen. Olen energia, joka on jokainen niistä ja kaikki niistä, mutta jota useat vain kutsuvat erilailla; mutta perinteisissä myyteissä on niin suunnattomia virheitä, että se on varsin mieltä hämmentävää, ja teitä täytyi opettaa hyvin huolellisesti.
Olen kutsunut teitä tässä välittömässä ajassa laittamaan joitain asioita paperille, jotta ne voitaisiin lähettää minun hyvin rakkaalleni Wally G:lle ennen postitusaikaa tänä päivänä. Wally, tuon sinulle rauhaa, poika, sillä kohtaat niin epämiellyttävää ja pelottavaa fyysistä pommitusta. Pidä minusta kiinni, ystävä, sillä tulen kantamaan sinut juuri niin pitkälle kuin on tarpeellista, jotta työsi tämän pallon päällä kantaisi hedelmää. Olet tullut tälle planeetalle tänä aikana tätä tarkoitusta varten, emmekä ota sitä kevyesti. Olkoon se niin ja siunaukset sinulle, rakas.
Ette pysty käsittelemään tyypillisiä ”Pyhän Raamatun” julistuksien hurskaita ristiriitoja, sillä ne eivät ole totuutta. Teillä on yhtä paljon ongelmia hyväksyä, että ”avaruuden” veljiänne ei voida sallia jakamaan teille maallisia tarpeita. On kulunut niin lyhyt aika tätä kirjuria opettaessa; olkaa kärsivällisiä hieman pidempään, sillä se, mitä meidän täytyy tuoda nyt esiin, asettaa hänet kriittiseen fyysiseen vaaraan, ja tämä täytyy käsitellä hyvin huolellisesti. Aiomme alentaa kaikki väärät opetukset tällä planeetalla, eikä sitä tulla vastaanottamaan hyvin minkään ”uskonnollisen” ryhmän toimesta paikassanne. Voi, se on totuus eikä mitään muuta kuin totuus; tämän takia se on niin vaarallista luonteeltaan. Olen se, jota te tässä tehtävässä olevat olette odottaneet, ja nyt on aika yhteydenotolle tähän tapaan; hyvin, hyvin pikaisesti ja kiistattomalla tavalla, jossa voimme myös antaa teille fyysistä suojelua.
Pyydäthän kaikkia pimeitä energioita lähtemään, jotta voisit lukea näitä sanoja kanssani, ystävä. Älä anna periksi havaitsemasi sairauden vaikutukselle, sillä olet kriittinen työlle.
Oberli, tämä tulee myös riittämään meneillään olevien osuuksien osiolle.
***************************
LUOMAKUNTA
Minä, Jmmanuel (ja kaikki ne muut nimet), haluan puhua LUOMAKUNNASTA, sillä katsokaa, Luomakunta on ihmisen yläpuolella, jumalan yläpuolella ja kaiken yläpuolella. Olen veljenne, hyvät ystävät.
Ihmisen ymmärrykselle se vaikuttaa olevan kokonainen, mutta niin se ei ole. Koska Luomakunta on henki ja se elää, sen myös täytyy täydellistää itsensä ikuisuuteen asti. Mutta koska se on yksi itsensä kanssa, se voi täydellistää itsensä vain Luomakunnan ja uuden hengen luomisen kautta. Joka tapauksessa uusi luotu henki on osa Luomakuntaa itseään, vieläkin tietämättömänä pienimmässä asteessa. Joten kun uusi henki on luotu, joka on vieläkin tietämätön pienimmässä asteessa, se elää ihmisen kehossa ja alkaa oppia. Mietittehän näitä asioita, kun olette lukeneet koko selitykseni kerran tai pari kertaa.
Ihmiselle tämä tietämätön henki vaikuttaa olevan varsin ”yksinkertainen”, ja hän sanoo, että tämä henkilö on ”hämmentynyt”. Mutta hän ei ole, sillä hän on vain tietämätön ja vailla tietoa ja viisautta. Joten tämä uusi henki elää ihmisessä kerätäkseen tietämystä.
Kun tämä henki menee ”toiselle puolelle”, se ei ole enää niin tietämätön kuin alussa. Se tulee takaisin maailmaan ja elää ihmisenä, muttei enää niin tietämättömänä kuin mitä alkujaan. Ja jälleen hän opettaa itseään ja haalii lisää tietämystä ja uutta viisautta, joten hän pakenee tietämättömyydeltä aina kasvavassa asteessa. Monien toistettujen elämien ja kokemuksien jälkeen tulee aika, jolloin ihminen sanoo hengelleen, että hän on normaali eikä enää ”hämmentynyt”. Nyt todellinen kasvu voi alkaa, sillä tämä ei ole hengen ja täyttymyksen loppu, sillä kun hän on tullut ”tietäväksi”, hänen täytyy etsiä ”suurin” viisaus. Tämä on sen takia, että hän voisi täydellistää itsensä pisteeseen, jossa hän avaa luovuutensa ja tulee lopulta yhdeksi Luomakunnan kanssa, kuten oli määrätty hänelle alussa. Niin se on täten yksinkertaisuudessa, että Luomakunta toi uuden hengen ja täydellistytti sen itsensä toimesta ihmiskehossa, ja täydellistetty henki palaa Luomakuntaan ja tulee yhdeksi sen kanssa (Luomakunnan). Täten Luomakunta täydellistää itsensä itsessään, sillä sen sisällä on tietämys ja viisaus sallia sen tehdä niin.
Totisesti sanon teille, että aika tulee nyt, kun Luomakunta pysähtyy luomaan uuden hengen ja laajentaa itseään. Luomakunta myös tarvitsee lepoa, kun se nukkuu eikä luo, kuten on sopivaa kaikelle elävälle. Ja kaikki on elossa – KAIKKI!
Kuten ihmiselämällä on päivä ja yö ja jakautuu työn ja levon välille, vastaavasti Luomakunnalla on aikansa, kun se työskentelee ja lepää. Sen jaksot ovat kuitenkin erilaiset kuin ihmisellä, sillä sen lait ovat hengen lakeja. Mutta ihmisen lait ovat materiaalisen elämän lait. Materiaalinen elämä on rajoitettua, mutta hengen elämä kulkee ikuisesti eikä tiedä loppua tai rajoituksia itseensä. Joka tapauksessa Luomakunta on alkuperäisen luomisen lakien alaisuudessa, joka on kaiken itsessään luodun alku. Yksinkertaistan näitä asioita myöhempänä aikana, sillä tämä päivä on liian lyhyt tarpeillemme ja minun täytyy rajoittaa syöttöä siitä syystä.
Sen salaisuus on mittaamattomuus, ja se pohjautuu lukuun seitsemän (7), joka lasketaan ”aikoina” (luotan, että pysytte mukana, kieli on aina kynnys). Tämä on joka tapauksessa osa lakien salaisuutta, joita ihmisen mieli voi ratkaista vain täydellisyydessä. Mutta tulkoon sanotuksi, että elämän lakeja ei ole piilotettu viisaalta ihmiseltä ja että hän tunnistaa ne ja noudattaa niitä. Joten kun viisaalla ihmisellä on ymmärrys, että salaisuus alkuperäisessä luomisessa on numerossa seitsemän ja lasketaan sellaisena, hän haalii tietämystä ja pitää sen. Luomakunnalla on myös aika työlle tai levolle, joka lasketaan myös numerolla seitsemän.
Seitsemän suuren pitkän aikajakson ajan Luomakunta lepäsi horroksen sylissä, kun mitään ei ollut olemassa, ei edes universumia. Vain Luomakunta itsessään oli horroksessa eikä tuonut olentoa tai mitään.
Mutta se heräsi horroksestaan seitsemän suuren aikajakson seitsemän aikajakson kautta ja alkoi luoda olentoja ja kaikkea. Mutta kun se oli levännyt seitsemän aikajakson ja seitsemän suuren aikajakson ajan, se loi nyt olentoja ja kaikkea seitsemän aikajakson ja seitsemän suuren aikajakson ajan, kunnes se vaatii lepoa jälleen ja käy makuulle syvään horrokseen seitsemän suuren aikajakson ajaksi. Älkää edes haaskatko aikaanne ihmetellen osia, joita nämä seitsemän aikajaksoa edustavat. Ne eivät ole ymmärrettäviä yksityiskohdiltaan, sillä tämä on vain käsite, joka teidän täytyy käsitellä tällä hetkellä.
Koska se tulee lepäämään jälleen ja menee horrokseen, ei tule olemaan mitään, paitsi Luomakunta itsessään. Tälle aikajaksolle ei tule uusia luomisia tai mitään muuta. Vain Luomakunta itsessään tulee olemaan seitsemän aikajakson ja seitsemän suuren aikajakson ajan, sillä se tulee saamaan leponsa ja on horroksessa, kunnes se herää jälleen ja tuo uusia olentoja ja kaikkea muuta. Pyydän anteeksi toistoa, mutta tunnen sen tarpeelliseksi.
KUN LUOMAKUNTA ON YKSI ITSESSÄÄN, KAIKKI TULEE OLEMAAN YHTÄ ITSESSÄÄN.
YKSEYS (EI KAKSIUS TAI KOLMEUS)
Kuten ihminen ja kaikki kasvit sekä kaikki eläimet ovat yksi itsessään, se on Luomakunnan laki, että tämä on näin. Jos ihminen uskoo kaiken olevan, sanotaan, että kaksi, se ei ole niin, sillä kaikki on YHTÄ. Minkä ihminen uskoo olevan ”kaksi”, on vain ”yksi”, jotta hän voisi tehdä kaikesta kahdesta – yhden. Koska Henki ihmisessä on osa Luomakuntaa, hän on yhtä Luomakunnan kanssa, josta johtuen hän ei ole kaksi. Koska keho on osa henkeä erilaisessa muodossa ja materiassa, hän on yhtä hengen kanssa, josta johtuen hän ei voi olla kaksi.
On niin, että on ykseys eikä duaalisuus (KAKSIUS) missään muussa muodossa. Jos ihmisen mielestä vaikuttaa olevan duaalisuus, hän on petoksen uhri, koska hän ei ajattele loogisesti ja ajattelee ihmisen tietämyksen mukaan. Joka tapauksessa, jos hän ajattelee Hengen tietämyksessä, hän löytää logiikan, joka on myös laissa. Vain ihmisen ajatteleminen voi olla virheellistä, mutta Luomakunnan lait eivät voi olla virheellisiä. Tämä on se, jonka tähden on sanottu, että kaikki kantautuu ykseydestä, ja duaalisuus on ilmeistä vain siksi, että koska ihminen rajoittuneessa ajattelussaan ei voi käsittää sitä.
Näin ollen kaikki on ykseys, ja kaikki kantautuu siitä, eikä minkäänlaista duaalisuutta voi olla elossa, koska tämä rikkoisi Luomakunnan lakeja. Sillä vain tietämättömyydessään ihminen tekee duaalisuuden ja täten rikkoo Luomakunnan lakeja.
Mutta jos hän suuntaa kaiken yhtenäisyyteen ja tekee kaikesta yhden, ja kun hän sen jälkeen sanoo vuorelle: ”liiku pois”, se liikkuu pois. Koska kaikki on yhtä Luomakunnassa ja sen laeissa ja olennoissa ja materiassa, se on virheetön.
Kun viisas ihminen sanoo, että on aina kaksi kaikkea, hän tarkoittaa niiden olevan yhtä sisimmässään ja yksi yhdessä. Ne ovat kaksi vain vaikutelman mukaan, sillä niin itsessään kuin myös yhdessä se on aina yksi. Lisäksi, koska ”paha” on yksi itsessään, koska se on myös ”hyvä” itsessään ja myös yhdessä, se on aina vain yksi. Koska erillään ne ovat myös yksi ja ykseys, ne ovat myös jakamaton ja ykseys, sillä se on Luomakunnan laki. Tästä johtuen vaikuttaa olevan kaksi osaa, jotka joka tapauksessa ovat yksi itsessään ja ovat myös yksi jakamattomana.
Jos tämä kaikki vaikuttaa tarpeettomalta, niin jaksattehan kanssani, sillä tämä tulee lopulta kulkemaan ihmisille yleisesti ja kaikki eivät oivalla ja ymmärrä, kuten te kehittyneet sielut.
Lisäksi – ja tässä tulemme ongelmiin ”kolmikanta”-käsityksen takia – tulen myös selittämään ”kolmikannan” voiman, mutta se ei ole niin kuin teille on opetettu tässä kokemuksessa. Jos ihmiset väittävät, että ”kolminaisuus” on myös olemassa, niin heillä on henki hämmentynyt jonkinlaisen kulttiopetuksen toimesta (käytän aina kultti-termiä ryhmittymiin tai luokkien ja uskomusten perheryhmittymiin), tarkoituksella vääristettyä opetuksessa tai väärässä (virheellisessä) ajattelussa. Yksikkö on tehty aina kahdesta osasta tai osuudesta, jotka ovat yksi itsessään, mutta vain ilmenevät kahtenaisesti. Koska ihminen on yksikkö kahdesta osasta ja henki on yksikkö kahdesta osasta – molemmista tulee yksi itsessään ja yksi yhdessä. Keho ei voi elää ilman henkeä, ja se on niin myös toisinpäin, sillä henki ja keho ovat yksikkö näennäisestä kaksinaisuudesta huolimatta. Henki elää saman lain mukaisesti, sillä itsessään se on kaksi osaa ja yksi jokaisessa osassa, täten yksi itsessään – SE PALAA AINA YHDEN YKSIKKÖÖN.
KAKSI OSAA HENKEÄ OVAT VIISAUS JA VAHVUUS. Vailla hengen viisautta sen voimaa ei voi käyttää, ja vastaavasti viisautta ei voi ilmaantua vailla henkistä voimaa. Näin ollen tarvitaan aina kaksi asiaa, jotka ovat yksi itsessään; ykseydessä on yksikkö, muttei kaksinaisuutta.
Laki sanoo, että ihminen sisimmässään on ykseys, joka koostuu kahdesta tasavertaisesta osasta, jotka itsessään ovat myös ykseys sekä ovat myös ykseys ollessaan erottamattomana. Kaksi tasavertaista osaa ihmisessä, joista kumpikin itsessään muodostavat yksikön, ovat keho ja henki. Näin ollen kun oppineet opettavat ihmiselle, että ihminen elää kolminaisuudessa, tämä opetus on virheellinen ja vääristetty, sillä sitä ei opeteta Luomakunnan lakien mukaisesti.
KULTIT
Sanoin sen kaksi tuhatta vuotta sitten, ja uskoisin sen tapahtuneen, että monia kultteja tultaisiin perustamaan nimeeni, mutta vain sitä tarkoitusta varten, että ihminen voidaan orjuuttaa hengessään, joka antaisi näin ollen kulteille suuren vallan ihmisistä, maasta ja rahasta. Näin ollen kerron teille, ettei yksikään kultti ole oikeutettu, ellei se yksinomaan tunnusta Luomakuntaa KORKEIMPANA.
Näin ollen kaikkina vuosina ei olisi ollut kulttia, joka olisi saarnannut totuutta, tietämystä ja viisautta. Mutta mainitsin lisäksi; tämä TULEE tapahtumaan ajassa kaksi kertaa tuhat vuotta, kun aika tulee, jolloin opetustani saarnataan uudelleen vailla vääristystä. Kerroin etukäteen, että kunnes tämä aika koittaa, tulisi olemaan niin monia vääriä kultteja, että niitä ei voisi laskea. Lisäksi ne perustettaisiin IHMISTEN verelle ja vihalle toinen toistaan vastaan, ahneudelle ja vallalle. Mutta niin kuin ne ovat perustettu, ne tullaan tuhotuksi jälleen, sillä totuus tulee voittamaan. EI OLE EPÄTOTUUTTA (VALHETTA), JOTA EI TUOMITA, EIKÄ OLE MITÄÄN PIILOSSA, JOSTA EI TULE SILMINNÄHTÄVÄÄ.
Ihminen tulee tunnistamaan sen, mitä on hänen kasvojensa edessä, ja häneltä piilossa oleva paljastaa itsensä hänelle, kun hän etsii totuutta ja viisauden selitystä. Mutta totuus makaa syvällä Luomakunnan laeissa, ja sieltä ihminen tulee etsimään sitä ja löytämään sen. Mutta etsivä ei tule lopettamaan etsintää, kunnes hän löytää. Ja kun hän löytää, hän tulee olemaan syvästi järkyttynyt ja hämmästynyt, mutta sen jälkeen hallitsee universumia. Sen tähden ihminen tulee tunnistamaan, että valtakunta on itsensä sisimmässä ja itsensä ulkopuolella.
LUONTO = HARMONIA – IHMINEN = EPÄHARMONIA
Ihminen tulee katsomaan tähtiin, sillä siellä hallitsee majesteettinen rauha ja ylhäisyys. Muuttamattomassa, ajattomassa järjestyksessä tapahtuu loputon muutos kautta päivien ja kuukausien ja vuosien, joka kulkee vuosisatoihin ja miljooniin vuosiin.
Ihminen voi katsoa myös Maahan, sillä myös siellä on luovaa toimintaa ja ajatonta tulemista, olemista ja kulkemista eteenpäin jatkuvasti uutta luoden. Missä luonto on jätetty sen omille suunnitelmilleen, siellä hallitsee suureus, arvokkuus ja kauneus, kaikki kauniissa harmoniassa.
Joka tapauksessa missä ihmisjärjestyksen jäljet ovat aktiiviset, siellä pienuus, arvokkuuden ja kauneuden puute ovat todistuksena epäharmonialle. Mutta ihminen, joka ylpeyttä uhkuen kutsuu itseään Luomakunnan kruunuksi, ei tunnista Luomakuntaa ja tekee ihmisistä tasavertaisia sen kanssa. Mutta tämä ihminen, joka kesytti tulen ja ajattelee hallitsevansa Maata, ei tule kulkemaan kovin pitkälle. Hän oppii säilömään veden ja juoksentelemaan ilmassa, mutta sen prosessin aikana hän unohtaa tunnustaa Luomakuntaa ja sen lakeja yläpuolellaan. Ja täten hän unohtaa etsiä totuutta ja viisautta. Hän tulee myös unohtamaan, kuinka elää rauhallisesti ihmisenä ihmisten joukossa. Hänen sotahuutonsa tulee olemaan ”taistelu”, koska hän haluaa valloittaa väkivallan kautta. Sillä kun hän ajattelee, että hänellä on valta käsissään, hän käyttää tätä valtaa orjuuttamaan ja vuodattamaan verta.
Hän puhuu kunniasta ja vapaudesta ja tietämyksestä, mutta todellisuudessa se on vain tekopyhyyttä, pakkoa ja vääriä opetuksia. Täten ihminen tulee menettämään kasvonsa tulevaisuudessa ja tulee pitämään pahuuden väärää naamiota ulkoasun tähden. Ja moni kehittyy pedoksi ja viettää maalliset päivänsä tietämättömyydessä. Ihmisen tavoite ja ajattelu on säädetty vain hankkimista ja valtaa kohti.
Ihminen luokittelee mielensä kera tämän maailman asiat, jotta hän tekisi ne palvelemaan häntä riippumatta tosiasiasta, että tekemällä niin hän tuhoaa Luonnon lakien kokonaisuuden. Hän ei usko enää ajattomiin totuuksiin, jotka perustuvat Luonnon lakeihin. Itsepetoksessaan ihmisen tieteet merkitsevät hänelle enemmän kuin kaikki Luonnon ja Luomakunnan lakien arvot. Hämmennyksessään ihminen uskoo tähän surkeaan elämän käsitykseen, jonka kulttien väärät opetukset tuottavat ja jonka ihmisten lait ja muutokset vallan rakenteissa eri maissa määrittelevät.
Koska ihminen ei saavuta tietämystä itsestään luovasta näkökulmasta, hän haluaa painostaa elämäänsä ulkoisin keinoin. Hän harhauttaa toveri-ihmistään ja koko maailmaa väärillä tarkoituksilla. Missä on jonkin verran luottamusta jäljellä, hän muuttaa sen epäluottamukseksi ja epätotuuksiksi. Hän kulkeutuu kauemmaksi ja kauemmaksi pois todellisesta elämästä.
NÄMÄ ASIAT ANNOIN SANANMUKAISESTI KAKSI TUHATTA VUOTTA SITTEN; ONKO NIIN TAPAHTUNUT?
Ihminen tulee kadottamaan myös vanhimman viisauden perustan, joka sanoo: ”Elämälle ihminen on kaikkien asioiden mitta, sillä loppujen lopuksi hän on osa Luomakuntaa – yhtä Luomakunnan kanssa. Mutta aika koittaa ihmiselle, että hänen täytyy kääntyä ja kulkea takaisin ajattomiin elämänarvoihin. Alussa vain muutama henkilö tietää, että ihminen ei elä vain maassa, vaan että hänen henkensä ulottuu toiseen maailmaan, jota ei voi ymmärtää tavallisilla aisteilla.
ON JOTAIN TOIVOA
Toinen maailma on hengen todellinen koti, ja näin ollen tulisi yrittää taukoamatta saavuttaa avartavaa ja syventävää viisautta, jotta henki voisi täydellistyä ja nousta todelliseen kotiin ja siten, että se voi tulla yhdeksi Luomakunnan kanssa.
Täten, kun ihminen on rehellinen ja etsii, hän ei tiedä ennakkoluuloista mielipidettä, ja siitä johtuen hänellä ei ole etukäteen tuomitsemista. Mutta viisas ihminen tietää ja on tietoinen ajattoman muutoksen ajattoman joen laista ja näin ollen pyrkii mukautumaan tapahtumien suureen kulkuun. Sillä hän tunnistaa Luomakunnan lait ja että olemassaolon ympyrät täytyy sulkea lakien päämäärien kautta. Missä elämä paljastaa itsensä, se pohjautuu näkymättömän salaisuuden laille, joka vaikuttaa ajattomaan muutokseen.
Hän, joka on piittaamatta ajattomista ja katoamattomista laeista ja totuuksista eikä tunnista niitä, tulee kärsimään pahoja seuraamuksia. Valheet ja viha sokaisevat sellaisen ihmisen ja jopa kokonaisia kansoja, ja he tulevat ryntäämään oman tuhonsa kuiluun.
Tuhoisa vimma valtaa heidät, ja heidän joukossaan sankarit tulevat olemaan niitä, jotka ovat suurimpia tuhoajia. Erimielisyys täyttää ihmisten koko elämän, ja kun tapahtuu jakaantuminen, ei ole enää kokonaisuutta tai täydellisyyttä. Niin kauan kuin elämässä on keskeneräisyyttä, ihmisten täytyy kantaa seuraamukset, jotka ovat sairaus, kurjuus, epäoikeus, puute ja taistelu, yhteenotto ja orjuus, väärät kultit ja hyväksikäyttäminen vereen asti ja kuolema.
Täten ihmisen pitää varoa ja herätä: vain ajaton ja katoamaton on merkittävää, on totuutta ja viisautta, sillä täten sanovat Luomakunnan lait.
EI HASSUMMIN KAHDELLE VUOSITUHANNELLE? OLKOON SE NIIN, JA ASETAN SINETTINI TÄLLE SANALLE, ETTEI OLISI EREHDYSTÄ SIITÄ, MISTÄ SE TULI.
RAKKAUDESSA JA RAUHASSA SIIRRYYN VALMIUTEEN; ODOTAN PYYNTÖÄNNE YMMÄRRYKSELLE, SILLÄ JOS KYSYTTE JA MENETTE SISIMPÄÄNNE, TULETTE VASTAANOTTAMAAN SELKEYDELLÄ.
OLEN SE JOKA OLEN – ADONAI