Patrick H. Bellringer
1. Apsu-aurinkokuntamme ensimmäiset jäsenet olivat aurinkomme nimeltään Apsu ja planeetat Merkurius sekä Tiamat (Ti. Amat). Tiamatia, ”vesihirviötä”, kutsuttiin myös nimellä Gaia, joka tarkoittaa halkaistua tai Tiamatia/Gaiaa.
2. Aurinkokuntamme laajeni asteittain kolmen planeettaparin syntymän myötä:
a) Venus ja Mars – asetettuina Merkuriuksen ja Tiamatin välille.
b) Jupiter ja Saturnus – asetettuna Tiamatin taakse.
c) Uranus ja Neptunus – asetettuna kauemmaksi.
3. Hyökkäävä planeetta ulkoavaruudesta, Nibiru (sumeriaksi) tai Marduk (babyloniaksi), kulkeutui aurinkokuntaamme, ja siihen vaikutti ulompi planeetta, Neptunus.
4. Nibiru/Marduk liikkui retrogradisellaa (myötäpäivään) kiertoradalla, joka oli vastakkainen muihin planeettoihin nähden, ja sillä oli neljä kiertolaista tai kuuta.
5. Nibiru/Marduk kulki kiertoradallaan Neptunuksen ja seuraavan sisäisen planeetan, Uranuksen, välistä.
6. Kun Nibiru/Marduk kulki läheltä Neptunusta, painovoima ja magneettiset voimat saivat ”Mardukin sivun pullistumaan. Tämä sivu vedettiin ulos, ja siitä tuli Neptunuksen uusi kuu, Triton, jolla on myös nyt retrogradinen (myötäpäivään) kiertorata.
7. Näin ollen Marduk törmäsi Uranukseen ja kallisti Uranuksen akselillaan ja loi Uranuksen neljä kuuta. Tässä prosessissa Marduk sai kolme kuuta lisää, jotka tekivät nyt yhteensä seitsemän.
8. Mardukia vedettiin kohti äärimmäisen suuria Saturnuksen ja Jupiterin planeettoja, ja se muutti kiertoratansa ikuisiksi ajoiksi.
9. Kun Marduk ohitti Saturnuksen, Gagaa, Saturnuksen kuuta, vedettiin pois Marsin ja Venuksen suuntaan, joka aiheutti Gagalle ”kummallisen” elliptisen kiertoradan. Gagasta tuli lopulta planeetta nimeltään Pluto.
10. Mardukin kiertorataa muutti entisestään Jupiterin vetovoima, joka asetti Mardukin törmäyskurssille Tiamatin kanssa.
11. Tiamat oli hyvin epävakaa planeetta, jota kiersi yksitoista kiertolaista (kuuta), joista suurin oli Kingu, hyvin suuri kiertolainen.
12. Marduk ei törmännyt Tiamatin kanssa, mutta Mardukin seitsemän kiertolaista paiskautuivat Tiamatiin ja tämän yhteentoista kiertolaiseen, joita johti Tiamatin suurin kiertolainen, Kingu.
13. Tiamat oli halkaistu kahteen osaan. Aurinkoa kohti ollut puoli irtosi, josta tuli Gaia tai planeetta Maa, ja Kingusta, Tiamatin pääkiertolaisesta, tuli Maa Shanin kuu.
14. Tiamatin toinen puoli murskautui pieniksi palasiksi. Näistä palasista muodostui asteroidivyöhyke magneettisten voimien ja painovoimien kautta.
15. Asteroidivyöhyke komeettojensa kerta jatkoi liikkumista retrogradisella kiertoradalla Mardukin tapaan. Asteroidivyöhyke on jäänyt suunnilleen samaan paikkaan aurinkokunnassa kuin missä entinen planeetta Tiamat oli.
16. Asteroidivyöhyke tunnetaan myös ”taivaankantena” tai jäätyneiden vesien vyöhykkeenä. ”Taivaankannen” alapuolella tai Aurinkoa kohden sijaitsevat neljä planeettaa – Mars, Maa, Venus ja Merkurius. ”Taivaankannen” yläpuolella sijaitsevat kuusi planeettaa – Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus, Pluto ja kahdestoista planeetta, Marduk.
17. Nibiru/Marduk pakotettiin äärimmäisen elliptiselle kiertoradalle, jonka kesto on noin 3600 vuotta, ja se tunnetaan tänä päivänä Apsu aurinkokunnan kahdentenatoista planeettana. Tämä kahdestoista planeetta, Nibiru/Marduk, saapuu jälleen Maa Shania kohti retrogradisella kiertoradallaan.
Lähde: Phoenix Journal #50: Through Darkness into Light
– The Phoenix Journal/Contact uutisarkistosivusto on osoitteessa:
– Bellringerin kirjoitukset ovat osoitteessa: