HATONN
KIIHKOILUA VAIKO POISSULKEVUUTTA?
27.2.1991 HATONN
… Palataan nyt AMERIKKALAISEEN VAPAUTEEN JA SIIONISTIVALTAAN.
LAINATEN:
KIIHKOILUA VAIKO POISSULKEVUUTTA?
… JUUTALAISET OVAT MESTARILLISESTI käyttäneet hyväksi uskonnollisen yhtenäisyyden taloudellisia ja poliittisia arvoja kaikkina aikakausina, mutta missään tämä ei ole ollut näin ilmeistä kuin 19. vuosisadan Amerikassa, jossa he ovat ottaneet tavattoman hyödyn tietyistä vapauksista ja oikeuksista, jotka he joskus kieltävät muilta.
Nämä hyväksikäytöt ovat saaneet heille näennäisiä monopoleja elokuvateollisuudessa, televisiouutisissa ja -ohjelmoinnissa, kauppaketjuvähittäismyynnissä, institutionaalisessa sijoituspankkitoiminnassa ja osakkeiden välityksessä, tietyillä koti- ja ulkomaisilla kulutushyödykemarkkinoilla, jotka ovat yhdistetty heidän kontrolloimaansa kullan ja uraanin louhimiseen Etelä-Afrikassa ja totta kai timanttiteollisuudessa, jota juutalaiset kontrolloivat maailmanlaajuisesti tuotannosta vähittäiskauppajakeluun. Jopa satunnaisen havainnoijan olisi vaikeaa karata päätelmästä, että tämä yksittäisen etnokeskeisen ryhmän hegemoninen ja oligarkkinen kontrolli olisi voinut tapahtua vain tietoisella, tarkoituksenmukaisella ja salaliittoisella pyrkimyksellä, jota on ravinnut sukupolvesta sukupolveen uskonnollinen ideologia, joka ei opeta niinkään tasavertaisuutta ja ihmiskunnan veljeyttä, vaan päähänpinttymää omasta suuruudestaan. Juutalaiset täten ovat itsessään esimerkkinä itseään palvovista ihmisistä * (tosiasia, joka liittyisi suureen osaan heidän kokemastaan karkottamisesta). Yhteen liimaantumisen harjoittaminen tunnetaan kiihkoiluna ei-juutalaisten toimesta; kun sitä harjoittavat juutalaiset, sitä kutsutaan kohteliaasti eksklusivismiksi.
* Teoksessaan Occidental Mythology (s. 138) Joseph Campbell neuvokkaasti havainnoi, että ”sankari raamatullisessa laskeutumisen ja paluun myytissä on juutalainen kansa. Tässä on selvä kontrasti muihin tällaisiin muinaisiin myytteihin nähden, joissa sankari tai jumala on yksilö!” Psykologisia seuraamuksia juutalaiselle, joka uskoo valitun kansan myyttiin, on tutkittu monien toimesta, mukaan lukien Sigmund Freud. Jotkut esitetyistä seuraamuksista putoavat ihmiskokemuksen rajoihin, joita tarkentaa skitsofrenia. Tätä skitsofreenista asennetta tutkivat sekä juutalaiset että arabit loistavissa artikkeleissa, ”We and the Gentiles”, tekijänä Rubinstein, ja ”They and the Gentiles”, tekijänä Mehdi, v. 1971 heinäkuun/elokuun Atlas-lehdessä. Kirjallisuus tästä teemasta on käytännössä ehtymätön, ja sen keskipistettä vaikuttaa kuvailevan parhaiten ranskalaisjuutalainen kirjoittaja Rabi: ”Judaismi on oleellisesti itseotaksuttu tragedia” ja ”Antisemitismi on osa itseämme, olemustamme ja elämäämme.” Mutta kuten Mazri on huomauttanut, ”Israelin etninen poissulkevuus, joka on sidottu suoraan juutalaisen valtion luomisen poliittiseen logiikkaan, on moraalinen ongelma, jota moni länsimainen älykkö on ollut kykenemätön tunnistamaan.”
[Hatonn: pidättehän ylimpänä mielessänne, että sanaa ”JUUTALAINEN” ei näkynyt kirjallisuudessa tai millään kielellä, kunnes 1700-luvulla. Jopa siinä se on ”korruptoitunut” englanninkielinen sana, 300-luvun latinasta, ”ludaeus”. Pitäkää lisäksi mielessänne, että niin sanotut tai itsensä nimittäneet [kasaari-] ”juutalaiset” Itä-Euroopassa eivät KOSKAAN olleet semiittejä, EIVÄT ole semiittejä nyt, eivätkä he tule olemaan ”semiittejä” milloinkaan tulevina aikoina minkään mielikuvituksen kera. Näin ollen antisemitismin julistaminen tämän ryhmän toimesta on järjenvastaista, koska sillä ei ole merkitystä heihin liittyen millään tavalla. Oletus on vastaavasti järjenvastainen ja mahdoton, että nämä ”juutalaiset” olisivat ”valittu kansa”, sillä he tulevat kasaarien sukujuurista. Ihmeellinen kysymys onkin nyt, että KUINKA ja MIKSI kasaarien ja kasaarivaltakunnan alkuperä ja historia piilotettiin niin hyvin maailmalta niin monien vuosisatojen ajan? Se on varmasti olemassa ja oli olemassa, ja se on historiallisesti dokumentoitu. Voisiko se olla niiden samojen petosten kautta, jotka kaappaavat nyt maailman virheellisellä informaatiolla, kuten ”juutalaiset”, ”antisemiitti” ja ”siionistit”? Kol Nidren (kaikkien lupausten vala) todistusaineiston mukaan itsensä nimittäneet ”JUUTALAISET” vannovat olemaan pitämättä lupauksia ja lupaavat Talmudin kautta valehdella kaikille goyille – joka on suunnilleen kaikille muille kuin itsensä nimittäneille tai niin sanotuille ”JUUTALAISILLE”. Mitä tahansa te epäilettekään tässä – menkää katsomaan itse, sillä se on kaikki kirjoitettu ja dokumentoitu!]
Kuvitelkaa, jos mahdollista, kokonainen teollisuus yhden gentiilin tai protestanttiryhmän alaisuudessa, vaikkapa baptistien. Kuinka kauan veisi American Civil Liberties Unionilta (ACLU) nostaa lakijuttu sellaista monopolia vastaan, syyttää erinäisten valtiollisten lakien rikkomisesta, jotka kieltävät rodullisen ja uskonnollisen syrjinnän?
Moittiessaan arabien öljykartellia juutalaiset ryhmät eivät vaikuta olevan huolissaan juutalaisesta timanttikartellista tai oligarkkisesta kansallisten televisioverkostojen – ABC, CBS, NBC JA CNN – joiden uutisia ja muita ohjelmia käytetään päivittäin propagandisoimaan ja aivopesemään amerikkalaista kansaa melkein mihin tahansa asiaan liittyen, abortoinnista siionismiin.
Viimeaikainen ja räikeä esimerkki siionismin myönteisestä propagandasta oli CBS:n televisiolähetys 26.8.1976 nimeltään ”The Tenth Level”. Tämä ohjelma esitti juutalaiset ja mustat muutamana karkotettuna, kun taas WASPSit (valkoiset anglosaksiprotestantit) esitettiin aina läsnäolevina karkottajina. Palestiinalaisten vapautusjärjestöön (PLO) viitatiin ”omistautuneena terroristiryhmänä”, kun taas mitään mainintaa ei tehty puolesta miljoonasta arabeja, jotka pakenivat kodeistaan Palestiinasta juutalaisten terroristijärjestöjen takia, kuten Hagana (entinen juutalaisen viraston sotilashaara), Stern Gang ja Irgun Group, jotka 9.4.1948 väijyttivät Deir Yassinin arabikylän ja joukkomurhasivat kaksisataa ja viisikymmentäneljä sen asukasta, joista moni oli naisia, lapsia ja vanhoja miehiä.
Jotkut näistä juutalaisista terroristeista palkittiin myöhemmin äänestämällä heidät Israelin parlamenttiin, Knessetiin. Irgun-terroristijengin entinen johtaja, Menachem Begin, jäi Knessetiin, jossa hän on vakuuttanut Israelin siitä, ettei sen tulisi ikinä olla tekemisissä PLO:n kanssa, koska se on terroristiryhmä! **
** 17.5.1977 Menachem Beginin äärioikeistopuolue, Likud, oli voittoisa Israelin valtakunnallisessa äänestyksessä. Voitto nostaa Beginin Israelin pääministerin asemaan. [H: Uskon sen olevan vahvistettu.] Kun pääministeri Begin kutsuu Washingtonia apuun, kuten hänen edeltäjänsä ovat tehneet ennen häntä, presidentti Carterin Valkoisen talon tervetulotoivotus ”Deir Yassinin teurastajalle” lupaa räjäyttää presidentin ihmisoikeusasian. Miljoonat ihmiset näkevät johtajiensa kera presidentin ihmisoikeuskampanjan vain poliittisena huiputuksena. [H: Voi, siihen aikaan mennessä kaikki ovat menneet nukkumaan – lumoutuneina muista häiriötekijöistä.] Joukko elokuvia on tuotettu natsien tekemistä hirmuteoista toisen maailmansodan aikana, mutta juutalaisten kontrolloima filmiteollisuus ei ole tuottanut yhtään elokuvaa siionismiterrorismista väkivaltaisten vuosien 1943–1948 ajalta, joka johti ”pyhän maan” uudelleenperustamiseen. Elokuvantekijät päättivät kauan aikaa sitten, että vähintäänkin amerikkalaiselle yleisölle yksi ”voitto Entebbessä” on arvokkaampi kuin yksi ”verilöyly Deir Yassinissa”.
Juutalaiset ovat hyviä käsikirjoittajia, hyviä kuvantekijöitä ja hyviä näyttelijöitä. Ja koska hyväuskoinen länsimainen maailma on hyväksynyt heidän luomansa kuvailun, niin väärin johdetusti, he ovat nyt kasvokkain todellisuuden mysteerin kanssa. Joten kohdattuna judaismi on saanut sen kannattajansa – etenkin Israelissa olevat – olemaan uhriutuneita omien keksintöjensä myötä. Totuus ja järki eivät ole muovattavissa kuin pakkeli, eivätkä nämä tule sopimaan fantasioituun taloon.
Ennennäkemättömät sosiaaliset ja taloudelliset kriisit ovat olemassa Israelissa tänä päivänä. Jewish Frontier (v. 1976 lokakuu, s. 8) sisältää mainoksen, jonka oli asettanut the Development Corporation for Israel. Seuraavat lainaukset ovat katkelmia tuosta mainoksesta: ”Kun aloitamme uuden vuoden, Israelin kansa kohtaa valtavia taloudellisia taakkoja, joka vaatii paljon suuremman mittaisen tuen Israel Bond Organizationilta kuin koskaan aiemmin… israelilaiset tekevät uhrauksia. Verot ovat korkeimmat maailmassa, nousten 70 prosenttiin. Hallitus on pakotettu leikkaamaan terveydenhuollosta, opetuksesta ja muista sosiaalipalveluista… Israel tarvitsee pikaisesti lisätuloja…” Mainos päättyy vetoomukseen amerikkalaiselle juutalaiselle vahvistaa ”sidettään Israelin kanssa Israelin arvopapereilla.”
EPÄPYHÄ LIITTO
RIKKAUKSISTA ISRAELISSA JA Amerikassa on sallittu tulevan niin kietoutuneita rahan, politiikan ja tunteiden kytköksillä, että ne ovat erottamattomasti sidottu toisiinsa epäpyhässä liitossa (jotkut sanoisivat pyhäksi liitoksi). Tämä kummallinen liitto Israelin kanssa, joka kehitettiin menneiden 29 vuoden aikana, on tuonut tämän maan [Amerikan] – ja maailman – tuhon partaalle. Vuoden 1973 Jom Kippur -sodan aikana kaikki Yhdysvaltojen sotavoimat asetettiin maailmanlaajuiseen hälytystilaan, pelastamaan Israel tarpeen tullen. Tämän tilanteen olemassaolo on itsessään prima facie -todiste juutalaisen vallan laajuudesta. Tästä tosiasiasta ei tarvitse olla enempää dokumentointia.
Hra Fagan Dickson, Teksasin Austinissa oleva asianajaja, on tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen koetellakseen kysymystä, onko Israel perustettu uskonto lain ensimmäisen lisäyksen merkityksessä. Ensimmäisessä tapauksessa oikeus vältteli aihetta proseduraaliselta pohjalta. Toisessa tapauksessa se antoi ”pallon” kongressille ja johtaville virastoille ja luotti Nixonin oppiin ”valtiollisista syistä”, mainitsematta sitä ääneen.
Pennsylvanialainen liikemies, Michael J. Bennett, nosti syytteen pysäyttääkseen Yhdysvaltojen avun Israelille, kunnes Israel erottaa uskonnon valtion asioista. Church and State -lehden mukaan (syyskuu, v. 1975) ”Bennett eli ja opiskeli Jerusalemissa, jossa hän tapasi vaimonsa, joka on juutalainen ja syntyperäinen israelilainen. Heidän täytyi mennä naimisiin Yhdysvalloissa, Bennett kertoi reporttereille, koska Israelin laki ei salli uskonnollisesti sekoitettuja avioliittoja.
Valtiollisesti uutisoidut uutisohjelmat eivät koskaan informoineet amerikkalaista yleisöä hra Dickinsonin korkeimman oikeuden haasteita perustavanlaatuisesta ongelmasta, joka koski amerikkalaista tukea Israelia kohtaan Lähi-idän uskonnollisessa selkkauksessa, pysyäkseen ilmeisessä linjassa, jossa Israelia suojellaan julkiselta nöyryytykseltä, eikä sellaisen median kautta kerrottu yleisölle Bennettin oikeusjutusta niin pitkälti kuin tämä kirjoittaja voi päätellä.
Perustaja-esi-isämme kielsivät viisaasti hallituksellisen uskonnon perustamisen tai kirkon ja valtion liiton missään muodossa tai pyrkimyksessä, kutsuttiin sitä sitten siionismiksi tai vain ismiksi. Thoman Jefferson kirjoitti: ”… pakottaa ihminen hankkimaan rahaa lahjoituksina uskonnollisten mielipiteiden levittämiseksi, joihin hän ei usko, on syntistä ja tyrannimaista.” Washington D.C.:ssä nämä kuolemattomat sanat ovat kaiverrettu kiveen Jeffersonin muistomerkillä: ”Olen vannonut Jumalan alttarilla ikuista vihaa kaikenmuotoista tyranniaa ihmisen mieltä kohtaan.” Yksikään vapaa älykkö ei voi tehdä vähempää ja pysyä vapaana. On todellakin ironista, että Israelin teokraattisen valtion menestys ja kohtalo – jossa uskonto ja politiikka ovat naimisissa keskenään – ovat riippuvaisia Yhdysvaltojen sotavoimasta, minkä perustuslaki vaatii kirkon ja valtion erottelun.
Nyt vaikuttaa siltä, että se oli enemmän kuin sattumaa, mikä määritteli Amerikan toisen maailmansodan jälkeisen vallannousun sattumaan samaan aikaan Israelin valtion perustamisen kanssa. Tuo Israel perustettiin aikana, jolloin Amerikalla ei ollut sotatoveria, joka osoittaa paljon siionistien vaikutuksesta ja manipulaatiosta amerikkalaiseen ulkomaan politiikkaan.
EPILOGI – LAAJEMPI PERSPEKTIIVI
Myyttisessä fantasiassa KEHITTYNYT SUURI SAAGA näytellään oikeassa maailmassa, ja kun jokainen kohtaus näytellään, siitä tulee osa historiallista asetelmaa sille, mitä on seuraavaksi. Tarinan käsikirjoituksen saattoivat loppuun temppelijuutalaiset n. vuonna 400 eKr., Esran kirjalla. Sillä muille juutalaisille ja kääntyneille gentiileille (kristityille) käsikirjoitus ei tullut valmiiksi kuin n. vuonna 96 jKr.
Molempia käsikirjoituksia on tutkittu, ja repliikit, joista ei aina oltu yhtämielisiä, ovat hyvin opeteltuja. Harjoitukset ovat ohi. Verhot ovat auki. Olemme myöhässä, kun näytös tapahtuu edessämme. Tärkein kysymys on: ”Milloin näytteleminen loppuu?” Tuo totta kai riippuu siitä, mitä käsikirjoitusta noudatetaan ja kuinka kauan, jonka kohtaus Järki keskeyttää.
LÄNNEN RAPPEUTUMA
Vuoden 1973 Jom Kippur -sota apulaisenaan arabien öljykauppasaarto niitä valtioita vastaan, jotka auttavat Israelia, merkitsee Yhdysvaltojen johtamien länsimaiden globaalin strategisen hegemonian aikajakson loppua. Mato on kääntynyt tai on kääntymässä. Läntisen, kulttimaisen imperialismin heikentymisen alku on käynnistynyt. Ennen kuin tämä sukupolvi päättyy, mustat, jotka kaivavat kulta- ja timanttirikkauksia Etelä-Afrikassa, repivät alas aidat, jotka ovat pystyttäneet fanaattisuuden ja eksklusivismin kultit ovat nostaneet.
Vertailu apartheidin ja siionismin välillä osoittaa tarpeeksi samanlaisuuksia, että avointa ja tietoista pyrkimystä vaaditaan välttämään johtopäätös siitä, että molemmat juontuvat rasismin muodosta. Vertailun tähden ja joidenkin asiaan liittyvien ongelmien tutkimisen tähden tulisi lukea seuraavat artikkelit lehdestä Foreign Affairs: ”Black Africa and the Arabs” (heinäkuu, v. 1975), ”Inside the Laager: White Power in South Africa” (lokakuu, v. 1976). Muut siionismin ja rasismin vertailevat tutkimukset voidaan löytää lehdestä The Link (Vol. 8, No. 5, Winter 1975-6) ja ”raportista Israelin ja Etelä-Afrikan välisistä suhteista”, jonka julkaisi YK:n apartheidin vastainen erityiskomitea. Voi hyvinkin olla, että lännen rappeutuminen, jota myöntymätön Israel auttaa, tuo ihmisen sosiaalisen pelastuksen. Toivon kipinä lepää juutalaisen yhteisön nuorissa ja antiklerikalisteissa. Monet nuoret ”juutalaiset” tuomitsevat avoimesti rasistikapitalismin, joka sisältää osan siemenistä, jotka ovat jatkaneet ikuisuuksiin historiallista ”juutalaista” ongelmaa, ja he ovat usein herkempiä ja valppaampia sosiaaliselle epäoikeudelle kuin vanhempansa.
Vertailkaa nuorien juutalaisten tekijöiden, kuten sellaisten, jotka kirjoittivat The Class Nature of I$rael , vanhojen traditionalistien kanssa, kuten rabbi Stanley A. Ringer. Rabbi Ringer kirjoitti lehteen Jewish Frontier (maaliskuu, v. 1972) ja esitti: ”Aivan ensimmäiseksi me tarvitsemme strategisen pohjan. Toisin sanoen juutalaisten täytyy perustaa omat tuotannon ”olosuhteet”, jotta kykenevät rakentamaan ryhmärakenteen, joka pohjautuu keskinäiseen yhteistyöhön, etniseen omaan etuun ja kulttuurilliseen sekä eettiseen rehellisyyteen.” Jos tämä rabbi Ringerin esitys ei kannata taloudellista rasismia, niin englannin kielellä ei ole tarkoitusta.
Rabbin juutalaisen talousjärjestelmän kannatus on löyhkäävimmän kaltaista rasismia – rasismia, joka on riippuvainen uskonnollisesta kiihkoilusta. Se on sellaista rasismia, että se on vaivannut juutalaisia läpi heidän historiansa. Se, mitä maailman juutalainen yhteisö tarvitsee, on enemmän Noam Chomskyjä, Moshe Machovereita, Akiva Orrseja, Israel Shahakseja ja Felicia Langerseja; nämä ovat ihmisiä, jotka käsittelevät ihmiskunnan veljeyttä.
KUKA ON JUUTALAINEN?
Harva vaikuttaa tunnistavan, että ratkaisu juutalaiseen ongelmaan on vastauksessa kysymykseen, ”kuka on juutalainen?” Kirjoittaja epäröi käyttää mystisiä väitteitä vastauksena kysymykseen, jonka judaismi nostaa, mutta kysymys itsessään on verhottu mystiikkaan ja näin ollen näennäisesti sulkisi pois itsensä loogiselta ja älylliseltä kyselyltä. Monien vuosien tutkimukset ovat vakuuttaneet kirjoittajan siitä, että minkä tahansa vakavan pyrkimyksen ratkaista judaistista dilemmaa (jota ilmentää arabi-Israeli-konflikti) täytyy suunnata itsensä väliaikaiseen juutalaisen uskomukseen omasta yksilöllistä suhteestaan Jumalan kanssa. Tuon suhteen henkinen yhdenmukaisuus on selitetty kauniista uudessa testamentissa, jossa vastaus keskeiseen kysymykseen oli annettu kauan ennen kuin Israelin Knesset istui koskaan neuvostossa väitelläkseen ongelmasta:
”Sillä hän ei ole juutalainen, joka on sellainen ulospäin; ei myöskään ole tuo ympärileikkaus, joka on ulospäin lihassa:
Mutta hän on juutalainen, joka on sellainen sisältäpäin; ja ympärileikkaus tulee sydämestä, on hengessä eikä kirjoitettuna; jonka ylistys ei ole ihmisistä, vaan Jumalasta.” (Roomalaiset 2:28, 29)
[H: ja jopa tässä kirjoituksessa on täysin keksitty ja väärin tehty käännös käyttämällä sanaa ”juutalainen”, jota ei ollut olemassa ennen 1700-lukua!]
Kirjoittaja ei voinut vastustaa antamasta kuningas Jaakon käännöstä tästä otteesta, ei niinkään sen runollisen symmetrian tähden, vaan hänen eksegeettistä tarkoitustaan varten, jota The Living Bible Paraphrased parhaiten esittää:
”Sillä te ette ole oikeita juutalaisia vain sen tähden, että juutalaiset vanhemmat synnyttivät teidät tai koska olette suorittaneet juutalaisen ympärileikkauksen initiaatioseremonian.
Ei, todellinen juutalainen on kuka tahansa, jonka sydän on juurikin Jumalan kanssa. Sillä Jumala ei katso niiden perään, ketkä leikkaavat kehonsa ympärileikkaamalla, vaan hän katsoo niiden perään, joiden sydämet ja mielet ovat muuttuneet. Kenellä onkaan sellainen muutos elämässään, saa ylistyksensä Jumalalta, jos ei teiltä.”
Apostoli on selittänyt tässä niin selkeästi pyhien kirjoitusten tropologian, että se estää kaiken luonnollisen juutalaisen suosimisen, ellei totta kai aikomuksena ole oikeuttaa tiettyjä etnisiä asenteita ja harjoitteita raamatullisilla tai uskonnollisilla perusteilla. Näitä perusteita voidaan käyttää ja niitä ovat käyttäneet kohtuuttomat ja altistetut mielet oikeuttamaan mitä tahansa.
On ilmeistä, että täysin henkisen suhteen tehokkuus ei voisi riippua kenenkään etnisen alkuperän kysymyksestä tai liittyä siihen. Ja selkeästi, yhteiskunnallisen diskriminaation tulisi olla korkeammalla tasolla, kuten etiikka, eikä pohjautuen ryhmäkeskeisyydestä. Tohtori John Nicholls Boothin, korkea-arvoisen papin ja kouluttajan, sanoin: ”Kokemus on osoittanut, että uskonto tai ryhmäkeskeisyys valtioiden pohjana ovat neandertalilaisia rakenteita, jotka ovat epäjohdonmukaisia valaistuneiden ja hyödyllisten poliittisten kokonaisuuksien kanssa.” Ihmisen tunnistaminen ja hyväksyntä omasta yleisestä alustaan ei johda häntä teologian tai filosofian järjestelmään, joka pohjautuu rasismiin.
Israelissa kysymys ”Kuka on juutalainen?” on aiheuttanut syvää sekasortoa perheille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle valtion pyrkimysten myötä määritellä kysymys laillisesti. Kenen tahansa aviottoman lapsen, joka on syntynyt Israelissa juutalaisille vanhemmille, ei sallita mennä naimisiin siellä valtion rabbinaatin aviomonopolin tähden. Rabbiiniset tuomioistuimet Israelissa tulkitsevat Raamatun sanovan, että mamzerim – ”aviottomat lapset” hepreaksi – ei voida pitää juutalaisina. Nämä mamzerimit pakotetaan naimisiin Israelin ulkopuolella, koska rabbinaatti kieltäytyy sallimasta heidän avioitumistaan. Jopa silloin heidän avioliittoaan ei tunnusteta Israelissa, ja mamzerimeista syntyneet lapset luokitellaan myös aviottomiksi lapsiksi. Vuonna 1971 oli arviolta 40 000 israelilaista, joiden sosiaalisiin ja perheiden statuksiin vaikuttivat Israelin raamatulliset avioliittolait. Tohtori George Tamarin, israelilainen psykologi ja pappien vastainen, mainitsi: ”Kun Intiasta tuli itsenäinen, se hankkiutui eroon säädystä, joka oli koskematon. Kun Israelista tuli itsenäinen, se esitteli sen.” Heidän kamppailunsa dramatisoimiseksi tällä alueella – pappienvastaiset ovat asettaneet marraskuun 9. päivän Israelissa ja julistaneet sen olevan ”kansallinen aviottoman lapsen päivä”.
Valitun kansan legenda on ihmisen manipuloinnin taiteen tuote – ensisijainen esimerkki myyttisestä inflaatiosta. Judaismin valitun kansan käsite on iljettävä järjelle, josta ihmisen arvokkuuden ja tasavertaisuuden periaate on johdettu. Kun sitä noudatetaan käytännössä, se johtaa ihmisoikeuksien ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan rikkomisiin. Lisäksi kristinusko hylkää judaistisen käsitteen etnokeskeisyydestä, ja Paavali moitti Pietaria hänen tekopyhyydestään tässä asiassa.
[RM: Yläpuolella kirjoittaja viittaa Yhdistyneisiin kansakuntiin ja niin sanottuun apostoli Paavaliin (vanha Tarsuksen Saul – fariseus) esimerkkeinä tähdentääkseen juttunsa – todella? Nämä ovat kaksi kaikkein pahinta ja tekopyhintä entiteettiä, jotka maailmamme on koskaan kokenut!]
Valitun kansan käsite on uskonopillisen rasismin peruskallio. Se on juutalaisen nationalismin perustussääntö, jonka ovat modernit siionistit julistaneet värin ja oletetun uskonnonsuojan alla. Historiallisesti käsite on toiminut estämään ihmiskunnan yhtenäisyyden ja kansakuntien rauhan. Yksikään tässä sukupolvessa on taisteltu neljä sotaa siitä ja viides on tulossa, mutta sen täytyy odottaa, kunnes mukana olevat valtiot varustavat itsensä aseilla uudelleen. Täytyy ihmetellä, mikäli intohimon liekit goyimia (muita valtioita) vastaan sytytetään uudelleen, kun ”valittu kansa” lukee kuningas Saulin raamatulliset hyväksikäytöt.
YK:n väittely siionismista toi seuraavan vastauksen Amerikan synagoganeuvostolta, joka edustaa judaismin reformi-, ortodiksi- ja konservatiivihaaroja Yhdysvalloissa: ”Siionismi on juutalaisen kansan vapautusliike moderneina aikoina – mutta siionismi on enemmän kuin poliittinen ilmiö. Se on juutalaisen uskonnollisen uskomuksen ja toivon ilmaisu, sillä se todistaa juutalaisen uskon kaikkein tyypillisimpiä piirteitä. Erityisesti se on syvällisesti uskonnollinen ilmaisu juutalaisesta uskollisuudesta raamatulliseen liittoon, joka yhdistää ihmiset, uskon ja maan juutalaisen hengellisyyden hajoamattomuudessa ja erikoislaatuisuudessa.” On mainitsemisen arvoista, että siionismi on enemmän kuin vain politiikkaa tai ”poliittinen ilmiö”. Se on oleellisesti omaksunut olemaan raamatullisen lähteen uskonto. Politiikan liitto uskonnon kanssa on kiusannut juutalaista kansaa kautta heidän historiansa. Se on aiheuttanut jatkuvan selkkauksen niin juutalaisessa yhteisössä kuin sen ja tämän naapureidensa välillä, keitä nämä naapurit ovatkaan olleet.
Ei voi olla olemassa totuudenmukaista kiistämistä siitä, että arabien ja juutalaisten konflikti on kasvanut teologisista juuristaan. Israelin oma YK:n suurlähettiläs, Chaim Herzog, vahvisti jälleen tämän YK:n siionismia käsittelevän väittelyn aikana, kun hän mainitsi, että siionismi on juutalaisen kansan kansallinen liike, kuten Raamatussa on todettu, ja se on olennainen osa juutalaista uskontoa. Juutalainen kolumnisti Joseph Alsop kirjoitti artikkelin lopetettuun lehteen New York Post Dispatch (13. kesäkuuta, v. 1956) haastateltuaan Israelin pääministeriä Ben-Gurionia vuonna 1956: ”Näinä päivinä Vanha testamentti ei ole juurikaan uutisia. Silti jokaisen länsimaisen päättäjän ja jokaisen arabijohtajan tulisi tutkia sitä rukoilevasti, sillä ei ole olemassa muuta keinoa ymmärtää David Ben-Gurionin henkeä, joka on myös suurilta osin hänen kansansa prioriteetti. Tuo henki on keskeinen tosiasia Lähi-idässä; ja jos te ette ota sitä tosiasiana, tulette tekemään villeimmät väärinarvioinnit ja ruokitte idioottimaisinta väärää toivoa.”
Lähi-idän konfliktin teologisen luonteen takia on epätodennäköistä, että Yhdysvaltojen tai muiden maiden diplomaattiset voimat tai sotavoimat voivat ratkaista selkkauksen. Tuo selkkaus on tulos uskomuksesta juutalaiseen mytologiaan ja päättyy, kun ihmiset lakkaavat uskomasta mystiseen mielettömyyteen. Tuo selkkaus päättyy, kun ihminen oppii, että uskonopissa luodaan muodollisia uskonnollisia symboleita täyttämään ihmisen tietämättömyyden tyhjyys tai seisoa sanoinkuvaamattoman paikalla. Mutta Jumalaa ei voi pilkata millään uskonopin määritelmällä tai symbolismin rajoituksella.
”Kuten Nyanga-heimolaiset… [jotka] jakavat ”psyykkisen” identiteetin eläimen kanssa – identiteetin, joka on olemassa heidän myyttisyyden ja symbolismin maailmassaan”, kristitty fundamentalisti jakaa psyykkisen yhteyden tai ”mystisen osallistumisen” luonnollisen juutalaisen kanssa, joka väittää olevan Jumalan ”valitsema”. Valitettavasti ”siionistit” ja muut hurmahenkiset fundamentalistit ovat keskittyneet symboleihin (kuten väliaikainen ”pyhä maa” tai väliaikainen ”pyhä kaupunki” [tai väliaikainen ”pyhä temppeli”]) sen sijaan, että oivaltaisivat henkisen suhteen Luojansa kanssa. Joten kun luonnollinen juutalainen taistelee symbolista sotaansa Yhdysvaltain hallituksen toimittamilla murha-aseilla, hänen henkinen vastakappaleensa pyrkii noudattamaan Kultaista Sääntöä.
LAINAUKSEN LOPPU.
* * * * * * * *
Olkoon se niin ja asettakoon Jumala Hänen sinettinsä ja siunauksensa Totuuden Sanalle. Te, jotka julistatte itsenne olevan ”juutalaisia” ja sanotte, ”… Minä olen juutalainen ja minun tulisi tietää – että tämä ei ole ainakaan näin!” Ehdotan, että katsotte uudelleen, sillä teitä on erittäin törkeästi informoitu väärin, ja tuo disinformaatio ja väärinkäsitys johtavat teidät ENSIN ”turmion polulle” ja kohti ryteikköä. Teitä ”Jumalallisia juutalaisia”, joille on annettu aikaa ja rahaa siihen, jonka te ymmärsitte olevan ”Jumalan valittu paikka ja kansa”, on huijattu, ja mitä te olette tehneet, on vaikuttanut alkuperänne ja perintönne tuhoon ja asettanut nämä vääräuskoisten ja Totuuden pettäjien käsiin. Pyydän vain, että lakkaatte kiistämästä ajoissa, jotta teillä olisi todisteet näistä toteamuksista – mutta teidän täytyy katsoa, minne vastaukset ovat piilotettu ja tukahdutettu, sillä pettäjät jatkavat kovemmin ja rajummin peittämään valheita. Olkoon se niin, ja lopetan nyt, jotta tämä osio voidaan lisätä Journaliin.
Hyvää päivää ja Saalome’,
Gyeorgos Ceres Hatonn, komentaja.
Yhdistynyt Liittouman Laivue
Intergalaktisen Liiton Komento
***
Lähteet: PHOENIX JOURNAL EXPRESS, maaliskuu 1991, volume 9, number 7, sivut 4–8.
http://phoenixarchives.com/express/1991/0391/09-07.pdf
_____________________________________________________________________________________________________________________
ANTI-SEMIITTI? KIIHKOILIJA? ANTISIIONISTI?
6.6.1991 #3 HATONN
ANTI-SEMIITTI? KIIHKOILIJA? ANTISIIONISTI?
… Olemme kuulleet Georgelta [Greene] ja totta kai kaikesta informaatiosta, jota olemme tuottaneet, demokraattien tapaamisessa olleet ihmiset Floridassa poimivat vain sanan ”juutalainen” Expressistä. Tuo tapaaminen, muuten, on läntisessä Palm Beachissa, jossa monet juudealaiset ovat eläkkeellä. On surullista, että tiedetään niin vähän omasta perinnöstään, kuten vaikuttaa vallitsevan. Nainen, joka esitteli puhujat, ts. Georgen, alusti välittömästi esittelynsä mainitsemalla, että George oli antisemiitti ja siionistikiihkoilija. Minulla on kamalia uutisia näille informoimattomille ihmisparoille – heillä ei ole siionismi hallussaan.
Olen kertonut teille menneisyydessä, että ”kristillisen moraalisen enemmistön” Jerry Falwell on itsensä nimittämä ”siionisti” ja ”…kerron ylpeänä, että olen siionisti”. Nyt pitäkää hatuistanne kiinni, veljet, Brent Scowcroft on hyvin maineikas persoona mormoniuskonnossa – mormoni-”siionisti”. Ehdotan nyt, että joku herättelee heitä asenteestaan ja informaatiostaan, koska itse asiassa – olla antijuutalainen ei ole olla antisemiittinen, koska semiitit tulivat Shemin heimosta. Näin ollen, koska ”juutalaiset” [kasaarit] eivät ole semiittejä – kuinka voitte olla antisemiittejä, jos olette ”juutalaisia” [kasaareja] vastaan? Onko tämä jonkinlainen ”uuden maailmanjärjestyksen” ajatusmalli? Ehkäpä puhujien, kuten Patrick Buchananin, jotka kutsuttiin mädäksi kiihkoilijaksi ja antisemiitiksi juuri viime yönä ”Larry King Live” -showssa – tulisi lakata puolustamasta toteamuksia ja EDELLYTTÄÄ JA VAATIA, että tuolla linjalla syytöksiä tekevät tunnistavat, määrittelevät ja sanovat perustelunsa liittyen heidän syytöksiinsä, sillä he ovat todellakin tietämättömiä.
***
Lähteet: PHOENIX JOURNAL EXPRESS, June 1991, Volume 13, Number 1Q, Page 12.
http://www.fourwinds10.com/siterun_data/spiritual/specific_channelings/creator_source/hatonn_-_aton/news.php?q=1590164640
http://phoenixarchives.com/express/1991/0691/13-11.pdf
HTML-muoto: R. Montana.