Violinio Germain
3.2.2020
PJ 37
LUKU 11
REC #2 GERMAIN
SUNNUNTAI, 1. SYYSKUUTA, V. 1991 4:04 P.M. VUOSI 5, PÄIVÄ 016
KUN IHMINEN SAA VIIMEIN TIETÄÄ JUMALAN, SILLOIN HÄN MUUNTUU.
IHMISEN MUUNTUMINEN
Kun kaikki on sanottu ja tehty ja tosiasiat ovat laitettu esiin – se on tämä dynaaminen tietämys Jumalan identiteetistä ja Läsnäolosta Ihmisen Sielussa ja kauttaaltaan Luonnossa, joka on lopullinen tavoite. Tämä ihmisrodun vaihe täytyy saavuttaa, ennen kuin sen on mahdollista rakentaa kestävä yhtenäisyyden ja veljeyden sivilisaatio. Voimme antaa teille kaikki ”kuinka tehdät” ja ”miksit”, eikä se ole sattumaa, mikäli Ihminen epäonnistuu saavuttamaan tämän TIETÄMYKSEN.
On olemassa vain yksi syy, miksi ihminen ei ole koskaan tiennyt Jumalaa, joka on se, että hän on edelleen intellektuaalisessa lapsuudessaan ja että hänen ihanteensa ja käytäntönsä ovat edelleen varsin primitiivisiä ja barbaarisia – sillä hän kävelee fyysisyyden polkua ja heittää pois kuolemattoman Minän tien.
Jotta ihminen tuntisi Jumalan, hänen täytyy tietää, mitä ON Valo ja myös energia, painovoima ja Jumalan prosessit kehojen rakentamisessa, joka ilmentää Hänen Läsnäoloaan ja Hänen tarkoituksiaan. Ja hänen täytyy tietää mysteerit elämästä, kuolemasta ja kasvusta sekä siemenestä, johon jopa jättimäinen tammi katoaa, mutta siltikin säilyttää identiteettinsä. Ja hänen täytyy tietää, kuinka ihminen säilyttää identiteettinsä, kun myös hän katoaa.
Yksikään ihminen ei ole vielä tiennyt näitä asioita. Modernien tietäjien käsitykset niihin liittyen ovat aivan toisenlaisia kuin Jumalan prosessit. Ihmisen johtopäätökset niihin liittyen ovat hänen aistiensa johtopäätöksiä. Hänen Mielensä ei ole koskaan vielä lävistänyt niiden illuusioita. Hän edelleen aistii SEURAUKSIA vailla tietoa niiden SYYSTÄ.
Nämä asiat te tulette nyt tietämään – ja kun ymmärrätte ne Sisimmässä Minässänne, silloin te tiedätte Jumalan. Tässä esityksessä sukellamme
RAKKAUDEN HENKISYYTEEN
Tämä tulee olemaan tämän teoksen loppuosio, ja kutsumme sitä yksiköksi liittyen asian aiheeseen. Siihen ei tule paljon piirustuksia – mutta se on se kaikista asioista, joka täytyy kuulla, ettei kaikki muu olisi turhaa.
Ihmisen pääasiallinen tarkoitus Maassa on todella tietää rakkaus ainoana motivoivana universumin voimana. Tämä on se, MIKSI ELÄMÄN eliittivastustajat ovat vääristäneet rakkauden merkityksen – pilata ja esittää koko käsite väärin fyysiseksi lihan halujen ja aistien himokkuudeksi. Jos ihmisen sivilisaation jokainen instituutio olisi rakennettu rakastavalle palvelulle, joka annetaan kaikissa vuorovaikutuksissa toisten kanssa, maailmanne olisi ihmeellisen iloinen, sillä vain HYVÄÄ annettaisiin silloin, sillä todellinen ”rakkaus” on vain ANTAMISTA – ”rakkauden harjoittamisen” väärinkäyttö on vain OTTAMISTA.
Tuo on se, mitä tarkoitetaan rakkauden henkisyydellä, sillä Jumala on RAKKAUS ja Jumala on HYVÄ. Jumala antaa vain HYVÄÄ hänen jaettuun Isä-Äiti-universumiinsa, ja tämä HYVÄ ilmentyy antamalla ja uudelleenantamalla. Luonto, joka on HYVÄN ilmentymä, antaa aina; se ei koskaan ota.
Näin ollen HYVÄ ei ole jakautunut sen vastakkaiseksi ilmaisuksi, joka on pahuus. Se on ikuisesti muuttumaton.
Syvällä ihmisen Tietoisuudessa on tietämys, että RAKKAUS on kaikki, mikä on, sillä RAKKAUS on Jumala – ja Jumala on kaikki, mikä on.
Jumalan ”löytäminen” on ihmisen ikuinen tehtävä. Kaikilla ihmisen maallisilla kokemuksilla on vain yksi tarkoitus – rikkoa hänen tietoisuutensa kuori itselleen. Hänen kokemuksensa vievät hänet moninaisille poluille, ja hän tuntee suurta iloa ja surua, kun hän kävelee näitä itse tehtyjä elämänpolkuja pitkin.
Kun hän kävelee rakkauden polkua pitkin, hän on iloinen ja tasapainoinen. Aurinko paistaa kirkkaasti hänen sydämessään, jopa pilvisenä päivänä.
Kun hän kävelee vihan polkua, hän on yksinäinen ja erillään kaikesta siitä, mikä antaisi hänelle lämpöä sydämeensä.
Kun hän kävelee pelon polkua, hän kuolee tuhat kuolemaa epävarmuuksissa ja monimuotoisissa sairauksissa.
Kun hän kävelee ahneuden polkua, hän on sairas itsepetoksesta ja vangittu rakkauden valolta, joka yksinään voi hänet vapauttaa.
Mitä ihminen ikinä kokeekaan elämänpolullaan, hänellä on kyltymätön halu tietää rakkauden ”kokonaisuus”. Jotkut Sielut tietävät tämän halun vaimeasti ja jotka elävät aistittua olemassaoloa, mutta Sielulle, joka on kerennyt pidemmälle Tietoisuuden polulla, on ainainen etsintä ja kaipuu tuolle kokonaiselle rakkauden ympyrälle.
Ihminen voi kokea kaikenlaista menestystä materiaalisessa maailmassa: rahaa, asemaa ja valtaa apulaisen liehakoinnin kera, jonka hän uskoo täysin tyydyttävän halunsa. Jokaisen onnistumisen kera tulee hämärä aistimus ”jostain” puuttuvasta. Tuo epäselvä ”jokin” on se, mitä ihminen ikuisesti etsii.
Opetuksissa on SYY ja VASTAUS ihmisen ikuiseen etsintään, sillä tieteiden ymmärryksessä universumista ja ihmisestä, itsestään, lepää selitys Elämän Kosmisesta draamasta.
Joka tapauksessa, jotta ymmärtäisi SYYN kaikkiin asioihin, täytyy RAKKAUS todella tietää. Tässä tietämyksessä ja ymmärryksessä lepää vastaus ikuiseen etsintäänne.
Ne, ketkä tietävät RAKKAUDEN, tietävät JUMALAN, ja tietämällä Jumalan he tietävät ikuisen YKSEYDEN huuman. Mies ja nainen, jotka ovat todellinen pari, kokevat ykseyden hetkiä kaikessa iäisyydessä, kun he saavuttavat sen täydellisen tiedottomuuden hetken kehon aistimuksesta. Silloin he ovat yhtä Jumala-Valossa. Tämä on rakkauden henkisyys.
Jos miehet ja naiset etsisivät hengellisiä ja henkisiä kumppaneitaan sen sijaan, että antaisivat fyysisten aistiensa hallita heitä, avioero olisi mahdoton. Ei ole olemassa mitään tässä universumissa, mikä voisi erottaa miehen ja naisen, jotka tietävät ja jakavat todellisen rakkauden, sillä sellainen liitto on todella Jumalan (Rakkauden) avioliitto. Todellinen rakkaus on ikuista rakkautta, ja kaksi sielua, jotka ovat ”löytäneet” sen, tulevat löytämään toisensa uudelleen ja uudelleen, elämä elämän jälkeen.
ELÄMÄN ELÄMINEN
Koko elämänne kokemuksien tarkoitus on löytää ja TIETÄÄ Luojanne. Luomakunnan lait ovat rikkomattomia lakeja, jotka ihminen voi tietää vain pohjustavan ymmärryksen kautta Luojan tavoista ja prosesseista. Periaate, joka on kaiken Kosmisen Lain alla, on RAKKAUS – ja tämä, ehkäpä, ymmärrettäisiin paremmin, jos käyttäisimme kolmea dynaamista sanaa ”RYTMIKÄS TASAPAINOTETTU VUOROVAIKUTUS” (te tiesitte kuulevanne tästä jälleen!).
RYTMIKKÄÄN TASAPAINOTETUN VUOROVAIKUTUKSEN tarkoittaa tasavertaista antamista tasavertaiselle uudelleenantamiselle – eikä tasavertaista vastaanottamista, koska jokainen vastakkainen pari Luonnossa on tasapainotettu tasavertaisesti, jopa elämään ja kuolemaan asti. Maahan menevän täytyy vastata sitä, mikä tulee ulos maasta. TASAPAINO on tämän tasavertaisen antamisen ja uudelleenantamisen vivun tukipiste.
Rakkaus tarkoittaa tasavertaisuutta kaikkien asioiden välillä. Se tarkoittaa tasavertaista jakoa kaikessa vuorovaikutuksessa teollisuudessa tinkimisen sijaan, joten yksi ryhmä saa toiselta parasta. Nämä periaatteet ovat yhtä tärkeitä rakkauden tarkoitukselle teollisuudessa kuin on rakkauden ja seksin tasapaino miehen ja naisen välillä.
On olemassa vanha ilmaisu, joka sanoo: ”Rakkaus saa maailman pyörimään”. Soveliaampaa ilmaisua ei voisi keksiä ilmaisemaan ”tasapainon” todellista tarkoitusta kaikkien asioiden vuorovaikutuksessa – eikä sen puutteessa ilmaistessa totaalista epätasapainoa. On hyvin tiedetty tosiasia, että nerot ja Valaistuneet ymmärtävät tämän rakkauden periaatteen, sillä he antavat kaiken, mitä heillä on, ilman odotusta materiaalisesta palkinnosta. Muistakaa, että oli yleisössä kuinka monta henkeä tahansa, te soitatte vain yhdelle – maalaatte vain yhdelle, laulatte vain yhdelle – Itsellenne ja Jumalalle. Te voitte antaa vain sen, mikä on jaettu, sillä artistin täytyy ensin olla tyytyväinen itseensä.
KUINKA TUNTEA JUMALA
On vain YKSI keino tuntea Jumala, ja tuo yksi keino on Hänen Rakkauden Lakinsa tuntemisen ja elämisen kautta. Tuo yksi keino löytyy sisäisen näön kautta, jonka inspiraatio herättää fyysiseksi ilmaisuksi.
Ihminen on tuntenut kautta aikojen tarpeelliseksi tietää, että on olemassa Jumala, joka hänet on luonut. Hänen tahtonsa inspiroi häntä luomaan jumalankuvia, jotka hän muodosti itsensä kuvassa, sillä hän ei ollut vielä saavuttanut sitä tasoa Sielun avautumisessaan, jossa hän tuntisi Valon, joka Jumala on ja joka oli hänen keskellä.
Ihminen tuntee Jumalan, kun hänen tietoisuutensa Jumala-Valosta on herännyt hänessä. Tämä herääminen syntyy moninaisten kokemusten kautta, ja tuon takia sanomme, että jokainen kokemus on HYVÄ. Kokemukset, jotka tuovat ihmiselle suuren tuntemuksen yksinäisyydestä, ovat usein niitä, jotka herättävät hänessä Jumalan Valon – sillä missä on surua, siellä on eristymistä, ja sitten levon piste saavutetaan. Ihmisen lakipiste, joka on hänen tasapainonsa, lepää hänen sisimmässään. Hänen lakipisteensä ”löytäminen” ja tunteminen on hänen hetkestä hetkeen -tehtävänsä. Tämän takia me niin usein korostamme sitä tosiasiaa, että tapahtumat elämässänne ovat toissijaisen tärkeitä, mutta mukautumisenne noihin tapahtumiin ja se, mitä te niistä saatte, on ENSISIJAISEN tärkeää.
Kun viimein tulette ymmärtämään, mikä on elämän tarkoitus, te pyritte käyttämään jokaisen hetken rakentavasti, sillä te tiedätte, että kun te pääsette itsessänne olevan heikkouden ylitse, te olette haalineet vahvuutta luonteeseenne, ja yksilöllinen luonteenne luo yksilöllisen kohtalonne. Tämän takia filosofit kaikkina aikoina ovat neuvoneet teitä etsimään sisimmästä ja tuntemaan itsenne.
Tietää itsenne on tietää kaikki ihmiset, sillä kaikilla ihmisillä on identtiset Jumalan kaltaiset potentiaalit, jotka vain odottavat heidän tietoisuuttaan niistä.
Immanuel sanoi: ”Te etsikää Jumalan Valtakunta sisimmästä, niin kaikki muu tullaan lisäämään teille”.
Sokrates sanoi: ”Tuntekaa Itsenne”.
Elämälle eniten antavat ihmiset ovat yleensä niitä, jotka ovat tunteneet suurimman henkilökohtaisen kärsimyksen, joko henkisen tai fyysisen. Mitä syvempi kärsimys, sitä syvempi on sisäinen etsintä vastausta varten. Tuosta syvästä ja sisäisestä kaiken tietämyksen Lähteestä tulee selkeä vastaus.
On olemassa monia esimerkkejä ihmisen henkisestä heräämisestä yksinäisessä eristyksessä. Ihmiset, kuten Sokrates ja muut, eivät olisi koskaan antaneet ajattelunsa suurta vaurautta maailmalle, vaan heidän yksinäisyydestään syvässä surussa, joka nousee henkilökohtaisista tragedioista. Kahlil Gibran ajattomassa ja kauniissa kirjassaan ”The Prophet” kirjoitti: ”Mitä syvemmälle tuo suru kaivertuu olemukseenne, sitä enemmän iloa voitte sisältää”.
Yksikään ihminen ei ole tuntenut suurempaa surua maan päällä kuin Kristukseksi kutsuttu, ja mitä enemmän hän kärsi, sitä enemmän hän rakasti ja antoi. Syvällä karkotetun sydämessä syntyy sääli karkottajaa kohtaan, sillä kärsivät Sielu usein herää ja tietää todellisen identiteettinsä Jumala-Minän kanssa, ja kun tämä tajuaa sen, on tämä täynnä sääliä tietämätöntä kohtaan. Esimerkiksi minä todistan sitä, kun juurikin tämä esimerkki virtaa eteenpäin tästä kirjurista, joka ei sitä ymmärrä.
Yksinäinen eristys voi myös herättää Kosmisen tietoisuuden. On nähty, että monet vankeusrangaistusta suorittavat miehet ja naiset ovat löytäneet todelliset itsensä vankilan kaltereiden takana. Teille on epäilemättä tuttu sanonta: ”Suurimmista synnintekijöistä on usein tullut suurimpia pyhimyksiä”.
Kun reinkarnaatio tosiasiassa ymmärretään, kuolemanrangaistukset lakkaavat, sillä kuolemaan laitettu ”keho” EI ole itse olento, ja tuo olento tai ”Sielu” palaa jälleen toisessa ilmentymisessä samalla Sielun kehittymisen tasolla, kuin millä se poistui. Jos se lähti vihan ja koston tunteiden kanssa, se palaisi samojen negatiivisten ajatusten kanssa ja pelaisi samanlaista ”roolia” kuin se teki edellisessä inkarnaatiossa. Jos syyllisellä olisi tilaisuus yksinäiseen eristykseen ennen kehonsa kuolemaa, hän voisi ”löytää” itsensä. Toisin sanoen hän voisi saada kosmisen heräämisen, ja hänen tahtonsa kostolle korvaantuisi rakkauden tahdolla. Ihmisen Sielun hiljaisuudessa on Jumalan rakkauden siemen. Tuossa rakkaudessa on vain kauneutta ja halu antaa – ja antamisessa on rajoittamaton ilo.
Rakkaudessa on vapaus – kaikenlainen vapaus – sillä siinä ei voi olla vihaa, pelkoa, ahneutta, kateutta tai tekopyhyyttä, missä on kaiken verhoava rakkaus. Kun ihmisellä on tilaisuus tuntea ”itsensä”, hän tietää hänen todellisen Minänsä ainutlaatuisen huuman – Minän, jonka löytäminen on kaikkien ihmisten kohtalo, oli se sitten tässä elämässä tai miljoonan elämän päästä tästä lyhyestä ilmaisusta, joka parhaimmillaan on vain henkäys ikuisuuden ajattomuudessa.
Mitä tarkoitetaan lausahduksella ”totuus vapauttaa teidät” on se, että kun te todella tiedätte TOTUUDEN, te tulette ELÄMÄÄN TOTUUTTA – ja ”TOTUUS” on rakkaus, rehellisyys ja kauneus – ja te haluatte vain ANTAA, sillä te tulette tietämään, että voitte saattaa täytäntöön tarkoituksenne Maan päällä vain antamalla, jotta teille vuorostaan voitaisiin antaa takaisin. Toisin sanoen jos murhanneella tai jokin muun anteeksiantamattoman rikoksen tekijällä olisi tilaisuus ”tuntea itsensä” yksinäisessä eristyksessä, niin silloin kun hän palaisi jälleen maahan, hän ei tekisi uudelleen samaa rikosta, jonka tähden hän menetti elämänsä (kehonsa). Jumalan tieteellisten tapojen ja prosessien ymmärrys tuo täyden käsityksen reinkarnaatiosta, joka on Luonnossa oleva toistuva periaate. Tämän takia on erityisen tärkeää, että Universaali Laki ymmärretään ja että sitä harjoitetaan kaikissa ihmissuhteissa. Universaalin Lain noudattaminen kumoaa yksilöllisen ja maailmanlaajuisen epäharmonian, ja kaikkien maiden johtajat pyrkisivät työskentelemään yhdessä rauhaa ja menestystä varten niin oman kansan kuin koko maailman ihmisten kohdalla. Silloin he olisivat todella ”veljensä vartijoita”.
Vain perustietämys universumin tieteestä ja ihmisestä itsestään tuo tämän utopian tilan maahan, mutta ihmisen odottamisen piina ja suru ovat yksinään hänen.
”KAIKKI IHMISET TULEVAT LUOKSENI AJALLAAN, MUTTA ODOTTAMISEN PIINA ON HEIDÄN”.
RAKKAUDEN ILMENTYMÄ LUONTEESSA
Kaikkien aikojen suuret henkilöt olivat luonteikkaita ihmisiä – ihmisiä, jotka olivat saavuttaneet niin ylivertaisen tason viisaudessa, oikeudentajussa ja oikeamielisyydessä, että heistä voidaan sanoa, että he emuloivat tarkkaan Jumalaa maan päällä.
Jumala, Luoja, on VALO. Valon kieli on RAKKAUS. Luonteikkaat ihmiset ovat maailman Valo. Jokainen heidän tekonsa ja toimensa pohjautuu rakkaudelle (tasapainolle).
Tänä päivän maailman Valo on sammumassa, ja maailma on kuolemansairas, koska ihmisessä oleva luonne on sen alhaisimmalla tasolla seitsemään tuhanteen vuoteen. Kun ihmisen kohtaloa ohjaa hänen luonteensa, niin ohjaa maailman kohtaloa maailman ihmisten luonne.
Jos me aiomme koskaan palauttaa sivilisaatiomme tilaan, jossa maan ihmiset voivat elää iloisesti yhdessä, yhtenä maailmanperheenä, meidän täytyy rakentaa Jumalallisia ihmisiä, joiden sisäinen ylevyys on niin perustavaa laatua, että heidän olisi mahdotonta toimia millään muulla kuin ylevällä tavalla.
Käydään läpi sitä, mitä me tuolla tarkoitamme. Hienoluonteinen ihminen on sellainen, joka voidaan määritellä täydellisenä herrasmiehenä. Täydellisen herrasmiehen paras määritelmä on sellainen, että se on hän, jolta voidaan aina odottaa, että hän tekee asiat oikein. Jos maailmanne olisi tehty ihmisistä, jotka tekisivät aina oikein, teillä ei olisi rikoksia, ei vankiloita, ei sotia, ei tarvetta lukita ovianne suojellaksenne ja ei onnettomuutta, joka on tulos ihmisten ikuisesti tekemistä vääristä asioista.
Ylevän luonteinen herrasmies tai herrasnainen ei kykenisi puhumaan pahaa kenestäkään tai toistamaan yhtään sanaa pahantahtoisesta juorusta. Eikä hän voisi käyttää hyväksi pienimmässäkään määrin ketään joko sosiaalisissa tai liiketoiminnan kanssakäymisissä, sillä hän tietäisi, että sellaisen hyväksikäytön hintana olisi hänen oma sielunsa.
Korkean luonteinen, ylevä mies tai nainen näyttää ylevältä ja kauniilta, riippumatta hänen fyysisten piirteidensä koosta, muodosta tai väristä. Hänen ylevyytensä tuo loistetta hänen hahmolleen, säteilyn, joka magneettisesti vetää toisia luokseen. Hän erottuu joukosta kuin valo tovereistaan. Hänen läsnäolonsa voima häkellyttää ja valtaa jokaisen vähäisemmän luonteen. Hänessä on iätön laatu.
Sellainen henkilö kävelee sellaisen arvokkuuden kera olemuksessaan, että se kääntää päitä kulkiessaan ohitse. Joku sanoo itselleen tämän kulkiessa ohitse: ”Kukahan tuo arvostettu henkilö mahtaa olla?”
Sellaisessa henkilössä on jotain loputtomasti mahtavampaa, kuin mitä kenenkään silmien kautta voi nähdä. Häntä ympäröi näkymätön Läsnäolo, joka vaikuttaa todellisemmalta ja ylivoimaisemmalta kuin itse näkyvä ihminen. Tuo Läsnäolo leijuu sellaisen ihmisen töiden yllä, ja tämän voi tuntea, muttei nähdä. Hänen työnsä edessä seistään vaalien, ja oli se puhuttu viisauden sana, runon tai sinfonian tulkitseva rytmi tai käden ojennuksella suotu ystävällisyyden ele naapurille, se kohottaa mielen inspiraatiolla.
Kuinka sellainen ihminen haalii ylevyytensä ja voimansa? Kuinka hän on löytänyt omavaraisuuden ja pätevyyden yksinäisessä ja epäpätevässä maailmassa? Kuinka hän on löytänyt täydellisen sisäisen iloisuuden ja eristyksen turhautumisesta tässä rikoksen riivaamassa ja sotaisassa ihmisten ahnaassa maailmassa, jossa ihmistä kohtaan harjoitettu epäinhimillisyys silmiinpistävästi jättää varjoonsa rakkauden inspiroimien tekojen ystävälliset teot?
Mistä käsittämättömästä lähteestä tulee sellaisen ylevän luonteen voima kuin Mahatma Gandhi, joka hiljaisesti valloitti suuren valtion, entä Caesar Chavezin, joka hiljaa seisoo maatyöläistensä kanssa hyönteismyrkkysäiliön edessä? Valtion aseistukset ja korkeaseinäiset vankilat eivät kykene pitämään vankeina näitä ihmisiä. Mikä parempi sana on olemassa selittämään sellaisen voiman kuin sanoa, että hyvyys ja oikeamielisyys voittavat heitä vastaan käytetyn voiman.
Tänä päivänä erinäiset käytännöt teollisuudessa synnyttävät epälojaaliutta ja halveksuntaa työntekijöiden keskuudessa. Kielen sivallusta vastustetaan yhtä paljon kuin ruoskan sivallusta. Mestarin ja orjan suhde ei johda kestävään edistykseen ja menestykseen. Tämän takia sellaiset organisaatiot kuin liitot muodostettiin alunperin, eli katsomaan, että työntekijöille annettaisiin reilumpi sopimus taloudellisesti ja henkisesti. Mutta joka tapauksessa nyt työntekijä on kuljettajan paikalla, ja luonnetta varten työskentelyn sijaan hän työskentelee aivan liian usein pelkästään materiaalisen haalimisen tähden.
Kunnes sekä pääoma että työvoima ymmärtävät, että RAKKAUS täytyy olla perustekijä heidän työskentelysuhteessaan, kumpikaan puoli ei tule olemaan onnellinen ja edistyvä.
Tinkimisestä ei voi koskaan syntyä onnistumista, koska se jättää aina yhdelle tai toiselle puolelle menetyksen tunteen, tapahtui tinkiminen sitten yksilöiden, liittojen tai maiden välillä. Rakkauden periaatteeseen pohjautuva sopimus – ja tämä tarkoittaa tasapainoa – on ainut, joka säilyy kaikkina aikoina.
Luonteen kehittäminen tuhoaa vihamielisyyden, joka on ollut aina olemassa pääoman ja työvoiman välillä, koska kaupankäynti nähtäisiin täysin erilaisesta kulmasta. Kun ihminen tietää tarkoituksensa maan päällä, hänen työstään ja kaikesta hänen tekemästä tulee tarkoituksellisempaa. Tietämällä sen, että teki hän sitten mitä tahansa, hän tekee sen itselleen, se antaa väriä hänen elämäänsä. Eikö tuo ole mielenkiintoinen käsite?
Elämän ”tarkoitusta” ei ole koskaan universaalisti ymmärretty, ja niin pääoma ja työvoima paheksuvat toinen toistaan varsin erilaisista syistä. Kunnes YKSEYS syntyy työnantajan ja työntekijän välillä, teollisuudessa ei voi tapahtua edistystä.
Teollisuus on itse asiassa juuri se asia, joka voisi olla KATALYYTTI MAAILMANRAUHALLE.
Voitte kasvaa tietoisuudessa Jumalasta vain kokemustenne kautta, kuten olemme maininneet uudelleen ja uudelleen. Kokemukset tarkoittavat toimintaa ja vuorovaikutusta. Elämänne täytyy ilmaista tasapainoista vuorovaikutusta, ja tämä tuottaa kehojen liikettä. Kehoilla täytyy olla polttoainetta, jotta ne toimivat ja selviävät. Jotta te täyttäisitte itse Luomakunnan Lain, teidän täytyy ENSIN ANTAA. Näin ollen teidän täytyy ensin tehdä töitä, jotta voitte ANSAITA syömänne ruoan. Jos rahan liikkuvuutta ei tapahtuisi, teidän täytyisi siltikin työskennellä syödäksenne, sillä teidän täytyy aina istuttaa siemen, ravita maaperää, niittää tuotos ja valmistaa ateria. Näin ollen syömänne ruoka on todella ilmentymä itsellenne annetusta rakastavasta palveluksesta, sillä ilman rakastavaa hoivaa ihminen tuottaa hyvin vähän ja keho kuolee nääntymisestä.
Tämä totuus on tehty hätkähdyttävän selväksi niissä maissa, joissa työvoima on järjestelmällistetty siihen pisteeseen asti, että rakkaus on romahtanut ja ”orja” on kadottanut kaiken halun elää. Vain rakkauden kera suoritettu työ kestää ja on hedelmällistä.
Rakkaudella tehty ruoka ruokkii sekä Sielua että kehoa. Mutta tuo kylmä voileipä, joka tarjotaan ja jaetaan rakkauden kanssa, on suurempi kuin juhla-ateria, joka on valmistettu ”taloustyönä”.
Maailmastanne on tullut niin koneellistettu ja ”luokiteltu”, että rakastavat henkilökohtaiset vuorovaikutukset ovat häviämässä. Seurusteluhuoneet ovat korvattu ”esileikkikutsuilla”, ja nuorisorikollisuus on jatkuvassa kasvussa rakastavan opastuksen puutteen takia. Nuorille ihmisille tulisi antaa tilaisuus pelata urheilulajeja, sillä he tarvitsevat fyysisiä toimintapaikkoja kasvaville kehoilleen. Jonkin rakentavan parissa työskentely tai jakaminen on välttämätön ainesosa iloisia ja terveitä kehoja varten, ja iloiset ja terveet kehot ovat tuotteliaita kehoja.
Joka tapauksessa työ ja leikki tulee tasapainottaa. Jos kumpikaan puoli on isompi kuin toinen ja tasapainoinen toiminta lakkaa, iloisuus ja tuotteliaisuus myös lakkaavat, ja lopputuloksena on tyytymättömyys. Tyytymättömyys johtaa ongelmiin. Vastuu teoista täytyy aina olla osana yhtälöä.
Luonne on kohtalo – ja te luotte oman kohtalonne. ”Omanne tulee luoksenne”.
YSTÄVÄLLISYYS
Ylevän luonteen surin laatu on ystävällisyys – yksinkertainen rakkaudella annettu ystävällisyys. Mitä on ystävällisyys muuta kuin rakkautta toiminnassa? Mitä enemmän rakkautta te laitatte mihin tahansa, sitä enemmän sisäistä iloa te koette. Ja mitä enemmän sisäistä iloa te koette, sitä enemmän rakkautta ja iloa te ulotatte muihin. Tästä ilosta – ystävällisyydessä ilmaistuna – tulee lumipallo, ja kun se kerran lähtee liikkeelle, se ei koskaan pysähdy, ja lopulta siitä tulee maailman lumipallo.
Joko maailmasta tulee RAKKAUDEN ”lumipallo”, tai se häviää ”olemattomuuteen”. Kummin päin se tulee olemaan, hyvät veljet?
Jumala on antanut teille kauniin maailman, jossa kokea ja jossa on kaikki tehdäkseen elämästä täydellisytä, mutta myös teidän täytyy tehdä osanne, sillä ellette tee osaanne antamalla ensin elämälle, teillä ei voida antaa takaisin. Antakaa ystävällisyyttä, niin ystävällisyyttä annetaan teille takaisin. Haavoittunut eläin, jolle annetaan huomiota, antaa elämänsä sille, joka tämän pelasti. Jos eläimet tekevät tämän, miksi ette ulottaisi samaa ystävällisyyttä ihmistovereillenne?
Tänään maailmassa on olemassa lukemattomia ihmisiä, jotka kritisoivat elämää, koska he katsovat olevansa satutettuja. Yksi kipu toisensa jälkeen on kasaantunut heidän sisälleen, ja nyt se on räjähtämässä. Tämä on syvälle juurtunut SYY suurimmalle osalle maailman ongelmista tänä päivänä. Ihminen aloitti synnynnäisen kilttinä, mutta olemalla kiltti häntä usein käytetään hyväksi, ja sitten hän peruuttaa ja haluaa kostoa.
Kun miehet ja naiset tekevät rakkauden antamisesta, ajattelevaisuudesta ja ystävällisyydestä heidän SUURIMMAN asiansa, kaikki muu löytää oikean paikkansa.
NÖYRYYS
Nöyryys on rakkautta personoituna. Kuinka voisi sellainen, joka tietää rakkauden, olla muuta kuin nöyrä, sillä hän tietää kaikkien sielujen peruskaipuun ilmaista suuruutta. Tämä tahto ilmaista suuruutta on ihmisen Sielu-ego – ei hänen pieni egonsa, joka tulee ilmaistuksi hänen ”aistiensa” kautta liioittelun ja muiden itsekkäiden tapojen kautta.
Nöyryys on merkki oikeasti mahtavasta ihmisestä. Nöyrä ihminen on täysin tietoinen siitä, että olivat hänen saavutuksensa kuinka suuria tahansa, hän tietää, että voisi tehdä paremmin. Tämän takia häntä nolottaa, kun häntä ylistetään.
Nöyryys kasvaa Jumala-tietoisuuden avautuessa. Se tuo herttaisuutta ja lempeyttä, joka on vastustamatonta niin nuorilla kuin vanhoilla.
Nöyrä ihminen on voimakas ihminen, jota kunnioitetaan ja jota haetaan johtajaksi. Sellaisen ihmisen arvostelukyky tulee hänen Mieli-tietämisestään eikä aistitusta ajattelustaan. Tämän takia todellinen nöyryys tulisi olla kaikkien maailman johtajienne tavoite, sillä ihmiskunnan kohtalo on heidän käsissään. En usko teidän löytävän kovin paljoa nöyryyttä Kennebunkportissa tai Valkoisessa talossa – tai missään valtioiden pääkaupunkien tai Washington D.C.:n luona – ei varmastikaan Lontoossa olevan Kuninkaallisen Palatsin luota.
REHELLISYYS
Tätä te ette tule löytämään mistään oikeussalista tai myöskään politiikasta. Rehellisyyden luonteenpiirre on välttämätön henkilökohtaiselle rauhallenne ja onnellisuudellenne, mutta se on ELINTÄRKEÄ maailmanrauhalle ja turvallisuudelle. Teillä ei ole OLLENKAAN!
EI VOI OLLA OLEMASSA ONNISTUNUTTA VUOROVAIKUTUSTA IHMISSUHTEISSA, OLI SE SITTEN YKSILÖLLISELLÄ TAI KOLLEKTIIVISELLA TASOLLA, MIKÄLI REHELLISYYS EI OLE TUON VUOROVAIKUTUKSEN TUKIPISTE.
Rehellisyys on tasapainopyörä mille tahansa liiketoimelle, koska mikäli siinä ei ole rehellisyyttä, se tulee lopulta epäonnistumaan.
Todistamme tänä päivänä niin paljon epärehellisyyttä valtioiden välillä, että maailman ihmiset tuntevat olonsa hyvin turvattomaksi. Tämä turvattomuus on huonon liiketoiminnan perimmäinen syy. Epävarma ihminen ei käytä rahaa, sillä hän on uskon sijaan täynnä pelkoa tulevaisuudesta.
Luottamus kaikkien ihmisten välille täytyy palauttaa. LUOTTAMUKSEN SAAMISEKSI TEILLÄ TÄYTYY OLLA REHELLISYYTTÄ.
Kiitos sinulle pitkistä tunneistasi tänä päivänä. Uskon, että tällä kirjoittamisen lisäajalla voimme saattaa tämän JOURNALIN loppuun asti huomisiltaan mennessä. Ymmärrän, että saimme sinut työskentelemään kolminkertaisen ajan jokaisella tulevalla lomakaudella, mutta keskeytyksiä on vähemmän ja niin paljon enemmän tulee tehdyksi. Eikö ole parempi ”levätä rauhassa” kuin ”levätä orjuudessa”? Älä salli meidän jättää tehtäväämme keskeneräisenä, sillä tuo loppuun saattamaton ajanjakso on voinut olla sellainen, joka kääntää ”sodan” kulun. Olkoon se niin.
MINÄ OLEN – GERMAIN
Lähteet:
http://www.fourwinds10.com/journals/pdf/J037.pdf
http://www.fourwinds10.com/siterun_data/spiritual/specific_channelings/germain/news.php?q=1580488506