ESU ”JEESUS” SANANDA

Heinäkuu 21, 2012

 

8.6.1991 #1 ESU ”JEESUS” SANANDA

RUUSU NIMELTÄ MILTÄ TAHANSA

Lopettakaa – väsyn arpomisestanne liittyen asioihin, jotka ovat järjettömiä. Jos nimenne on George Hornblower, ja joku nimeltään Paavali muuttaa sen, niin tarkoittaako se sitä, ettette ole enää George Hornblower? Tarsuksen Saul nimesi olemukseni ”Jeesukseksi” SEN JÄLKEEN, kun en ollut enää ”pyhässä maassa”. Lisäksi tämä Paavali, joka ajatteli kutsuvansa itseään mieluummin tällä nimellä kuin pysyisi Saulin (Tarsuksesta) nimellä ja luultavasti siksi, koska hän pelkäsi tervaa ja höyheniä, tappoi kristillisen ”liikkeen”. ”Apostoli Paavalin” kaltaisten ystävien kanssa en todellakaan tarvinnut vihollisia. Jos ette usko minua, etenkin te tasavertaisia oikeuksia hakevat naiset, lukekaa julistukset, jotka hän antoi minun nimeeni. Paavali ei ollut ystäväni; hän oli yksi ensimmäisistä TODELLISISTA ”hulluista neroista”. Esu tässä jatkaaksemme totuuden uudelleenrakennusta.

 

KEISARILLE

Odotan todellakin teidän olevan yhtä varovaisia tänä päivänä kuin mitä olin noina päivinä kauan aikaa sitten. Siellä oli niitä, jotka yrittivät vahingoittaa minua roomalaisten tai juutalaisten kanssa kysymällä siitä, mitä mieltä olin kunnianosoitusmaksusta. Vastasin osoittaen kolikossa olevaa kuvaa, jos minulla oli sellainen, ja kerroin heille antamaan keisarille keisarin asiat ja Jumalalle Jumalan asiat. Koska viranomaiset eivät rohjenneet pidättää minua päiväsaikaan, jolloin olin aina joukon ympäröimänä, he etsivät minut yöllä, ja silloin piilouduin aina eri paikkaan. En tiennyt täsmälleen, että mitä tulisin tekemään pidätyksessä tai vastustaisinko heidän tehdessä niin – ystäväni (oppilaat) eivät todellakaan olleet varmoja. Kerroin heille ottaa miekat, mutta minulla oli hyvin vähän aikomusta vastustaa. Yksi joukossani olevista löi ylipapin palvelijaa ja leikkasi häneltä korvan – en nuhdellut häntä, sillä se oli itsepuolustusta, sillä kun he hyökkäsivät minua vastaan, he hyökkäsivät myös mukanani olleita vastaan. Pyysin häntä pysymään rauhallisena, sillä koko tapahtuma oli luisumassa käsistä ja kapina oli syntymässä, jossa kaikki joukossani olevat olisivat tulleet surmatuiksi.

En piilotellut yhtään tekoani Jerusalemissa – kaikki oli täydellisen avointa. Sisäänkäynti kaupunkiin oli valmisteltu, ja puhdistin temppelin juutalaisessa yhteisössä pitämälläni aseman vahvuudella. Sanhedrinille olin kapinallinen juutalaista teokratiaa vastaan ja jumalanpilkkaaja. Vältin jokaista viittausta tai julistusta siitä, minä itseäni pidin. Itse asiassa en tehnyt yhtään lausuntoa, kunnes lopussa. Ylipappi kysyi minulta, olinko Kristus, johon minä vastasin: ”Minä olen.” Pilateksen kysymykseen: ”Oletko juutalaisten kuningas?” vastasin vain: ”Niin sinä sanot!” Sen jälkeen ristillä he synnyttivät joukon roskaa olemuksestani.

Joten kysyn teiltä totuuden lukijoilta: jos en ollut aktiivinen poliittinen johtaja; jos en halunnut sosiaalista vallankumousta; jos en hakenut marttyyrin kuolemaa viestini todisteeksi; jos johdin uskovan elämää odottaen Jumalan toimintaa, mutta olemalla yrittämättä pakottaa Jumalan kättä; jos olin kaukana mistään halusta itseni ylistykselle ja koko elämäni oli Jumalan tahdon noudattamisen toimeenpano, niin käytöksestäni tulee ilmeisesti jotenkin vaikeaa ymmärtää. Vaikuttaa siltä, että yllytin väkivaltaa itseäni vastaan, kun puhdistin temppelin, jonka takia kärsin kipeästi sen teon seuraukset. Kaikessa tässä täytyy olla hyväksyttynä erehtymätön militanttisuus epä-Jumalallista ”järjestelmää” vastaan, mikä oli läsnä myös muissa persoonallisuuteni ilmentymissä. Palvelin ihmismuodossa ja elämällä ihmiskokemusta – OLIN IHMINEN.

Opetukseni ei ollut epäselvää millään tavalla, kuten teille on nyt kerrottu – selkeyden puute tulee tarkoituksellisesta ja tietämättömästä toistosta liittyen siihen, mitä oletetusti tein ja sanoin. Väitetään, että niiden välillä oli poikkeavuutta, että mitä olin, mitä näin ja mihin pyrin sekä mitä muut ymmärsivät. Ei – ihmiset eivät yksinkertaisesti halunneet kuunnella tai kuulla – ja se ei ole yhtään erilaista tänään. Ihmiset seurasivat auliisti, sillä omalla tavallaan he vaikuttivat tarvitsevansa minua. En voinut estää heitä kiinnittämästä itseään minuun ja nostamaan minua enemmän ja enemmän itseni yläpuolelle. Mutta itseni kuvan kehittymisestä vaikuttaa puuttuvan selkeys – mutta ei minkään kautta, mitä olin tai mitä sanoin. Vastakkaisuudet sanonnoissani vaikuttavat osoittavan, että sellainen kehitys tapahtui, ja ehkäpä se ei koskaan tullut valmiiksi vastaanottajien mielissä. Joten mitä se oli, mitä sanoin?

No, sanoin sellaisia asioita kuin: ”Olen tullut…”, ”Mutta sanon teille…”, jotka olivat tarkoitettu julistamaan tietoisuutta elämäntehtävästäni. Tein sen varsin selväksi, että uskoin itseni olevan erikoislaatuinen vertaamalla itseäni valoon ja tuleen: ”Olen tullut lähettämään tulen Maahan.” Tiesin tehtävästäni, sillä minulle oli huolellisesti opetettu korkeammissa universaaleissa maailmoissa tarkoitukseni. Ei ollut yksinkertaisesti keinoa, millä sen ajan ihmiset olisivat voineet ymmärtää. Heillä ei olisi voinut olla käsitettä avaruusaluksesta, vaikka sellainen oli säännöllisesti läsnä suhteessa sijaintiini. Nimittäin ihminen ei voi hyväksyä sitä, mitä hän ei ymmärrä ja millä ei ole suhteellista vertailua siihen, mikä ON tunnettu.

Kohtasin myös minut pitkään tunteneiden joukossa välinpitämättömyyttä tai ylenkatsetta, mikä loukkasi käsitystäni itsestäni niin paljon, että tunsin mielipahaa kunnioituksen puutteesta heidän omiin olemuksiinsa. Koska minut hyväksyttiin muissa sijainneissa, sanoin: ”Yksikään ei ole profeetta omalla maallaan.” Ja veljet, jos ajattelette sen olevan erilailla tänä päivänä – teidän olisi parempi kysyä joiltain päteviltä profeetoilta. En tarkoita pieniä ja söpöjä pelien pelaajia – puhun näistä, jotka tuovat totuuden maailmaanne. En pystynyt ”parantamaan” omassa joukossani – sillä heillä ei ollut uskoa minuun tai väittämäänsä Jumalaan. Heillä oli vähemmän uskoa itseensä ja kyllä, se yllätti minut, sillä en ollut valmistautunut sellaiseen hylkäämiseen – aivan kuten totuuden tuojat eivät ole valmistautuneet siihen, mikä sysätään heidän ylleen tänä päivänä. Koko käsitykseni Luomakunnassa ei voinut hyväksyä ihmisen absoluuttista kyvyttömyyttä nähdä Luojan hyvyyteen ja täydellisyyteen sekä sen ylitse ja silti nähdä pahuus, millä tavalla se vallitsi hänen yllään, ja olemalla vailla kannustusta tekemään mitään asialle, paitsi liittyä siihen. Ettehän yritä kertoa minulle, että asia olisi erilailla tänään.

Minut oli lähetetty tuomaan SANA, ja asetuin tekemään täsmälleen sen. Pidin itseäni profeettana ja uskoin, että se on se tapa, millä minut hyväksytään jopa niiden taholta, jotka kieltäisivät itseni olevan mitä muuta tahansa kuin sitä. Tunnistin itseni ”Messiaana”, mutta en LOPULLISENA MESSIAANA. Tulin totuuden viestintuojana (Messias). Jopa sen kuvan muokkasivat profetian vallitsevat käsitykset; maailmallinen ja taivaallinen ”kuningas” tulisi jotenkin Daavidin suvusta, joka olisi paikalla ”viimeisinä päivinä”; enkeli, joka ilmestyisi ”ihmisen Poikana” Danielin profetiassa maailman lopusta; Jumalan palvelija, kärsivä, kuoleva ja nouseva Deutero-Jesajan pelastaja. Se on kuten nyt – ihminen kuvittelee sen, minkä hän haluaa huomata ja/tai julistaa, ja tosiasialla on hyvin vähän jos mitään tekemistä ennustetun kuvan kanssa. Kaikkia näitä käsitteitä toistettiin kerta kertaalleen julistetuissa sanonnoissa minun lausumanani – ja suuri osa niistä on varsin oikein. Yksi oikea toteamus oli ”Ketuilla on koloja ja ilman linnuilla on pesiä; mutta ihmisen pojalla ei ole mitään, minne asettaa päänsä.” Olin uhka pahantahtoisille, eikä ole yllättävää, että epäilyksiä voisi nousta, että tavoittelisin kruunua tai jotain sellaista, ja minua syyttävät kuvittelivat ehdottomasti sellaisia otaksumia.

Pidinkö itseäni Kristuksena? Entäpä Messiaana? Kutsuin itseäni Esuksi ja Emmanueliksi. Käskin, että kukaan ei puhuisi minusta Messiaana, ja kielsin niitä, joilla oli pakkomielle kutsua minua Daavidin pojaksi. Määräsin ystäviäni (oppilaitani) olemaan kertomatta kenellekään, että olin Kristus. Lisäksi te kutsutte sitä ”Jeesus” Kristukseksi. Ei, termi Jeesus ei ollut edes harkinnassa liittyen itseeni, kunnes vasta kauan aikaa lähtöni jälkeen. Pyysin häpeämättömästi heiltä, kenen he sanoisivat minun olevan. Vanha kunnon Simon Pietari vastasi – sillä hän aina piti arvoituksista: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Vastasin silloin, kuten nyt: ”Olet siunattu, Simon Bar-jona, sillä liha ja veri eivät ole paljastaneet sitä sinulle vaan Isäni, joka on taivaissa.” Voisiko koko toteamus olla väärin tulkittu ja poissa asiayhteydestä? Se vaikuttaisi minusta siltä, että teologinen sävy vaikuttaa leimaavan sen epäaidoksi. Esimerkiksi: ”Kaikki asiat ovat tuotu minulle Isäni toimesta, eikä kukaan ihminen tiedä Poikaa vaan Isän; eikä myöskään kukaan ihminen tunne Isää, paitsi Pojan, ja hänet sille, jolle Poika hänet paljastaa.” Ja ”Miksi kutsutte minua hyväksi? Ei ole ketään hyvää, paitsi yksi, se on Jumala.” Hyvä, rakkaat, tarkoitti ”täydellisyyttä”. Sillä ei ollut väliä, olinko Kristus vaiko pakana – tiesin ehdottomasti kielen siinäkin tapauksessa, mikäli huomioijat eivät tienneet.

Kaikki summattuna, minuun oletetusti liitettyjen sanojen täytyy kertoa paljon vähemmän kuin yksiselitteiset vastaukset. Jopa vihollisteni tekemät kuvaukset eivät kyenneet liittämään minuun sellaisia dogmaattisia laatimuksia, ja ilmeisesti he eivät voineet tulla mihinkään lopulliseen päätelmään persoonani luonteesta. Minusta on varsin mielenkiintoista huomata, että tähän päivään mennessä ei ole tullut päätelmää persoonaani liittyen. Kysymys itsessään vaikuttaa olevan virhepäätelmä dogmaattisen ennakkoasenteen tuloksena.

Miksi uskotte asioita, jotka ovat niin täysin sepitettyjä? Katsotaan sitä, mitä oletetusti tapahtui ”puutarhassa”. Hyvät, kerrottu tarina ei olisi voinut olla silminnäkijän selostus, sillä kuka voisi todistaa oikeaksi ja kuka olisi voinut seurata omaa epäröintiäni, omaa taisteluani omassa heikkoudessani? Uskoisin, että kuka tahansa raajarikkoinen asianajaja pystyisi tunnistamaan sen spekulaationa tai arvailuna. Mutta sen sijaan se oli fiktiota, joka oli laskelmoitu vahvistamaan Jumalan tahdon täyttymys, kuten paljastetaan Vanhassa testamentissa.

Mitä ”viimeisistä” sanoistani? ”Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?” Eivätkö ne ole tulkittu saman tavan mukaan? Kukaan teistä ei näe jotain hyvin tärkeää: jälkeenpäin on selitetty, että Vanhaan testamenttiin luottavat kristityt uskoivat, että olin epätoivossa ja huusin valittaen, mutta olin löytänyt lohtua rukouksesta. Täten he järjestivät sen niin, että viimeiset sanani eivät ole epätoivoisen miehen huuto, vaan alku hienolle kaksikymmentä sekuntiselle Psalmille, ja ihminen, joka rukoilee näillä sanoilla, ei ole kapinallinen Jumalaa vastaan, vaan se, joka elää ja kuolee rauhassa Jumalan kanssa. No, arvokkaat – sillä ei ole hitusenkaan väliä, kuka olin – sillä on suuresti väliä, KUKA OLEN!

Se vaikuttaa ehdottomasti olevan enemmän kuin mitä laji voi tehdä, jotta repäisisitte itsenne pois yllenne kaadetuista uskomuksista, jotka ovat tarkoitettu jatkamaan kontrollointia teistä. Arvelen sen vaativan joitain hyvin pakottavia syitä saamaan teidät hylkäämään uskomuksen, että näiden liikkuvien episodien ja puheiden pohjalla on todellisuus. Olin ihminen ja yritin aina näyttää itseni sieluni puhtaudessa ja taistelussani odottamattomien todellisuuksien kanssa. Kamppailu kulminoitui keskeneräisessä tietoisuudessa ja keskeneräisessä dogmissa siihen asiaan liittyen. Kauhujen edessä, kasvavan pettymykseni edessä kaikki, mitä minulla oli jäljellä, oli rukoukseni – ”Tapahtukoon tahtosi.” MITÄ TE OLISITTE TEHNEET JA SANONEET? SIITÄ YKSISTÄÄN TULEE PALJON TÄRKEÄMPÄÄ KUIN MITÄ TEIN JA/TAI SANOIN. SILLÄ SE OLI MINUN POLKUNI – MIKÄ TEIDÄN MAHTAA OLLA?

 

ESU ”JEESUS” SANANDA

Siunaukset – ja annettakoon tiemme valoon, jotta ihminen löytäisi tiensä. MINÄ OLEN, jotta te voisitte olla. Ja olen tullut, jotta teidän voitaisiin antaa TIETÄÄ. Dharma, salli selkeys olemukseesi – sillä löydät vain YHDEN, sillä ON VAIN YKSI! Olemme tulleet keskustelemaan totaalisessa tasapainossa, ja kun tulette TIETÄMISEEN – ette voi erottaa yhtä toisesta, paitsi kun me heijastamme informaatiota – SE on, kuten se ON. YKSEYDEN totaalisuus. Polkusi on siunattu, kirjuri, ja minä annan teille lapsilleni suojan, jotta ette tainnu ja löytäisitte turvaa suojeluksestani, sillä olen lähellä kuin hengityksenne, mikä antaa teille ELÄMÄN.

Palataan historian opetukseen, sillä opitte minusta – minulta, jotta ihmisten toimesta teille syötetyt väärinkäsitykset lakkaavat. Hän on antanut teille asioita vailla pohjaa, valheita ilman järkeviä perustuksia – ja ilman järkeä ette voi TUNTEA JUMALAA, sillä se on lahja, mikä asettaa teidät erilleen muista luomuksista – vapaan tahdon valinta ja kyky ”järkeillä”.

 

MAHDOLLISIA ”JEESUKSEN” PSYKOLOGISIA PIIRTEITÄ

Viittaan itseeni ”Jeesuksena”, koska se on tapa, millä maailma on oppinut viittaamaan tähän viestintuojan inkarnaatioon.

Minua on kuvattu monilla tavoilla, ja katsomme joitain niistä: Nietzsche kuvasi minua psykologisena luokkana, hypersensitiivisenä, taipuvaisena kärsimään ja peläten sitä ylitse kaiken muun. No, mitä olisitte tehneet minun sijassani? Hän lisäksi teorisoi, että ”todellisuus” oli sietämätöntä minulle, ja väitti, että voisin hyväksyä sen vain vertauskuvana, merkkinä. Ei, tosiasia on – että TIESIN JA TIEDÄN TODELLISUUDEN sekä koin julkisivun sisällä, ”hei, teeskennellään” -illuusiossa. Tosiasia on se, että ymmärsin ja TIESIN, että matka oli vain fyysinen ja lyhyt ilmentymä, mikä menisi ohitse nopeasti – MINUN ”TODELLISUUTENI” MINUSTA JA SE, MIKÄ OLEN (JA TE OLETTE). Nietzsche esitti, että elin maailmassa, mikä ei ollut ”todellinen” vaan epämääräisten ja käsittämättömien symbolien maailma. Missä oletatte tämän suuren Nietzschen eläneen – hän vaikutti ehdottomasti yhteisöihinne suuresti.

Vihamielisyys, vastustus ja konkreettisten asioiden vastustaminen olivat sietämättömiä minulle, sanoo tämä suuri oppinut ja yhteiskunnallisen rakenteen perustaja. Hän sanoo, etten yksinkertaisesti kamppaillut maailman kanssa ja lisäksi, että ”älä vastusta pahuutta” oli avain tuomaani evankeliumiin. Mistä hän sai suuren viisautensa ja oikeutensa julistaa sellaista tietoa? Miksi te, ihmisinä, hyväksytte mitä tahansa, minkä jokin itsensä ”asiantuntijaksi” julistama ja ”arvovaltainen” ripustaa hartioillenne ja arvostelee kenet tahansa, joka oikeasti tuo totuuden suoraan sen suusta, joka on kokenut? Kuinka monta ”FYYSISTÄ” olentoa näette kävelemässä ympäriinsä, jotka ovat eläneet loputtomasti? Ettekö te kaikki näe ja tiedä tehdä eräänlaista siirtymää – jättäen taakse vanhan luupussin? Kuinka tasapainotatte ikuisuuden noin 70–110 vuoteen verraten? Eikö se vaikuttaisi JÄRKEVÄLTÄ, että on ENEMMÄN kuin 70 tai 110 vuotta?

Se kulkeutuu päiväänne, etten vastustanut mitään – veljet, se on valhe – vastustin ja sain itseni tapetuksi yrityksestä. Minut leimattiin kykenemättömäksi taistelemaan tai että minulla ei ollut ”kykyä” taisteluun, ja se on jotenkin järjestetty eettiseksi periaatteeksi. Kaikki, mitä voin sanoa tässä tietyssä kappaleessa, on se, että teidän olisi parempi lakkauttaa ja luopua sellaisesta illuusiosta juuri nyt. Tämä on osa teille annettua valhetta tekemään teidät avuttomiksi ja taipuviksi ja täysin vailla järkeilevää näkökantaa.

Joka vuosikymmen UUSI VALHE esitellään teille, nukkuville massoille, ja sitä toistetaan, kunnes siitä tulee illuusionne. ”Juutalaisten”, siionistien, ”ylöstempausten”, jne. alkuperäisissä kirjoituksissa ei ollut mainintaa. Kuinka kehtaatte ajatella, että voitte sysätä syntienne lastin kenen tahansa VIATTOMAN ihmisen hartioille ja pääsette pois jollain hienolla YLÖSTEMPAUKSELLA PARATIISIIN? Kuinka kehtaatte!

Sanoin, että olisin puolestapuhuja ja anoisin teidän totuudesta tietämättömien puolesta, jotta teille näytettäisiin armoa tietämättömyydessänne – EN VUODATTANUT VERTANI ENKÄ ELÄMÄÄNI, JOTTA TEIDÄN TULISI PÄÄSTÄ VAPAAKSI VASTUISTANNE. KUKAAN IHMINEN EI VOI TEHDÄ SITÄ TOISELLE – EI KUKAAN! JOKAINEN VASTAA ITSESTÄÄN – VAIN ITSESTÄÄN! [Korostus lisätty]

Ainoa oikea todellisuus on sisäinen todellisuus, mitä kutsutaan ELÄMÄKSI, TOTUUDEKSI, VALOKSI. Jumalan valtakunta on psykologinen tila. Sitä ei odoteta, mutta se on läsnä kaikkialla ja ei missään. Se on kauneuden tila, mitä ei voi esitellä ihmeiden tai pyhien kirjoitusten kautta, mikä ei tarjoa lupausta palkinnosta, vaan on oma todisteensa, oma ihmeensä ja palkintonsa. Sen todisteet ovat sisäiset valot, mielihyvän ja itsetyytyväisyyden tunteet – rauha. Ongelma on silloin: kuinka teidän tulee elää, jotta tuntisitte olevanne taivaassa tai tässä armon tilassa, kaikkina aikoina taivaallisina ja Jumalan lapsina? Tälle kauneuden aistimus on yksinomainen todellisuus.

En ollut ”sankari” enkä ”nero”, vaan enemmän totaalisen idiootin luontoinen, ehkäpä. Uskoin tosiasiassa, että ihminen voisi tulla ymmärrykseen ELÄMÄSTÄ. En pystyisi mahtumaan kenenkään historioitsijan laskutoimitusten sivulle, sillä jos otatte totuuteni sellaisena kuin on teille annettu, tulette havaitsemaan, että Vuorisaarna kauneuksien kanssa on kerta kaikkiaan epäyhteensopiva ”Jeesuksen”, fanaattisen militantin sekä pappien ja teologien kuolettavan vihollisen, kanssa. Tästä seuraten minuun liitetään kaikki evankeliumeista, mikä ei sovi haluttuun ihmisen kuvaan ”Jeesuksesta” aikaisen militanttisen seurakunnan keksimiseen, mikä vaati militanttisen prototyypin. Näin ollen arvatkaapa mitä – vaikutin perustavalta voimalta vuorottelemalla taipumattoman aggressiivisena ja loputtoman lempeänä. Tässä suunnittelen esitteleväni itseni lempeänä ja taipumattomana Jumalan viestintuojana. Väsyn typerästä tavasta, jossa ihminen olettaa hänellä olevansa oikeus peukaloida ELÄMÄN TOTUUDEN kanssa.

Teinkö niitä asioita, joista olen syytettynä? Kuten mitä? ”Hän katsoi heitä vihan kera”, ”Hän hyökkäsi heidän(hänen) kimppuunsa”, ”Hän nuhteli tätä” ja ”Hän uhkasi tätä”. Ja ”Kun viikunapuusta ei löytynyt hedelmää, näivetin sen kirouksellani, ettei kenenkään tulisi syödä siitä hedelmää ikuisesti tästä lähtien.” Ja entäpä tämä? ”Nämä, jotka eivät tee taivaan Isän tahtoa, heidät ”JEESUS” TULEE KIELTÄMÄÄN VIIMEISESSÄ TUOMITSEMISESSA!” Missä ovat KORVANNE, ystävät? Mikä oikeus minulla on edes OLLA TEIDÄN tuomitsemisessanne? Vielä vähemmän olettaisin KIELTÄVÄNI pääsynne Jumalan taloon. Ja miksi todellakin tuhoaisin viikunapuun, kun oli järkevää, että ei ollut sopiva vuodenaika tai se oli hedelmätön? Voisiko se olla niin, että IHMINEN johti teitä harhaan ja esitti väärin tarinan teidän käytettäväksenne? Jos he oletettavasti ”ristiinnaulitsivat” minut valheen mukaan, niin eikö ole mahdollista, että muutama muu pieni virhe olisi voinut lipsahtaa läpi? Jumala antoi TEILLE mielet, joilla järkeillä, josta muistutan teitä edelleen ja edelleen, kunnes toivon teidän kyllästyvän siihen.

Jälleen – oletus on se, että minä olisin se tuomitsemisen Jumala ja silti jotenkin minun tulisi olla siellä kieltämässä teitä, jos en pitänyt jostain asiasta teissä. On sanottu, että heittäisin teidät ulos ja kääntäisin selkäni, jos ette noudattaisi Jumalan sääntöjä – ajattelen, että HÄN on täysin kyvykäs hoitamaan sen tehtävän itse. Lisäksi on sanottu, että suunnittelin ”sysääväni ulompaan pimeyteen nuo…” ja ”tulee olemaan itkua ja hampaiden kiristystä.” ”Kuka ikinä kieltää minut ihmisten edessä, hänet minä myös kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa. Älkää ajatelko, että olen tullut lähettämään rauhaa Maahan; en tullut lähettämään rauhaa vaan miekan. Sillä olen tullut asettamaan ihmisen erimielisyyteen isäänsä vastaan sekä tyttären äitiänsä vastaan.” Nyt, nyt, oppilaat – KUULOSTAAKO SE HIENOLTA KRISTILLISELTÄ ASENTEELTA VAI KUULOSTAAKO SE VASTUSTAJAN TEMPUILTA JA VALHEILTA? EDELLISESSÄ LAUSEESSA OLISIN RIKKONUT PUOLIA KÄSKYISTÄ, JOIDEN MUKAAN ELIN LIHANI KUOLEMAAN ASTI.

Lisää: oletetusti herjasin kaupunkeja, jotka eivät katuneet: esim. ”Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Tyros ja Sidon pääsevät tuomiopäivänä vähemmällä kuin te.” Ja kun Pietaria loukkaantui kuullessaan, että ihmisen Poika kärsisi paljon, tulisi tapetuksi ja nousisi jälleen, oletetusti minä nuhtelin häntä: ”Väisty tieltäni, Saatana…et nauti Jumalan asioista vaan ihmisen asioista.” Se on turhan paksua, eikö olekin? Ja kummallinen asia tulee huomioon tässä Pietariin liittyvien sanojen katselussa. Eikö ole kummallista, että tämä sisar Thedra kirjoittaisi tälle kirjurille nämä sanat: ”Väisty tieltäni, Saatana…” Tämä on kirjurilleni, joka kokee parjausta päivittäin: Saatanaa ei ollut ”luotu”, kunnes viimeaikaisessa historiassanne – saatana (pienellä s:llä) tarkoittaa ja tarkoitti yksinkertaisesti ”vastustajaa”. Pietari EI ehdottomasti ollut vastustajani! KUINKA MONI TEISTÄ MATKUSTAA SEURAAVAAN KOKEMUKSEENNE KANTAEN VALHETTA? KUINKA MONI TEISTÄ YRITTÄÄ PUHDISTAA SEN, MIKÄ EI OLLUT LÄSNÄ? EIKÖ VASTUSTAJA AINA TIEDÄKIN HEIKOT JA HAAVOITTUVAT PAIKKANNE JA ISKE TEITÄ SINNE?

Voi pojat, oikein hyvä on se tapaus, miten käsittelin noita inhottavia vanhoja rahanvaihtajia temppelissä. ”Hän ajoi ruoskan kanssa rahanvaihtajat temppelistä.” Ja oletatteko, että kävin vain kääntymässä ja nappasin ruoskan? Vai toinko sen mukanani temppeliin? Kerronko teidän käsitellä veronkerääjien ja rahanvaihtajien tilanteen sillä tavalla tänä päivänä? Silloin miksi uskotte minun tehneen niin niinä aikoina, kun olisin tiennyt, että se olisi tarkoittanut fyysistä tuhoani?

Seuraavan tulisi myös olla hyvin ajatusta synnyttävää teille, joilla on ”järki” mielessänne: olin kummallisen kaksinainen persoonallisuudessa – lempeä ja taipumaton militantti: ”Kuormani on helppo ja taakkani on kevyt”, mutta silloin komentaisin myös ihmisiä ”seuraamaan minua heti, vailla epäröintiä ja varausta”. Nuorelta mieheltä, joka halusi ensin haudata isänsä, vaadin: ”Seuraa minua; ja anna kuolleiden haudata kuolleensa.” Toivoisin mieluummin sen saaneen alkunsa minusta, sillä se on niin sopiva viimeaikaisiin päiviinne. Edelleen ”kirosin” uskomattomat ja Jesajan sanoin: ”Tulette kuulemaan, ettekä tule ymmärtämään; sillä paatunut oli tämän kansan sydän.” Sen jälkeen käännyin ympäri ja annoin kiitokset, että Jumalan olisi tullut piilottaa totuus viisailta ja harkitsevaisilta ja paljastaa sen vauvoille?? Totisesti kerron teille, että ihmettelen, että kukaan voisi tulla Jumalaisuuteen sen kautta, mitä ominaisuuksia minuun on liitetty! Jumalaisuus sen kautta, mitä ominaisuuksia minuun on liitetty! Ne sanat ovat pilkkaa Jumalan totuudelle.

VOISIKO SE OLLA, RAKKAAT VELJET, ETTÄ ANSA OLI VIRITETTY TEITÄ VARTEN ALUSTA ASTI? TEIDÄN OLISI PAREMPI KATSOA TOSIASIOIHIN, SILLÄ TEILTÄ ON AIKA LOPPU MUUTOKSELLE. TEILLÄ EI OLE MITÄÄN PELÄTTÄVÄÄ JUMALALTA – EIKÄ MINULTA. MIKSI SEURAATTE VALHEITA NIIN HALUKKAASTI?

[Lainaten ”historiallisesta tutkielmasta”:]

 

HISTORIALLISIA NÄKÖKULMIA TÄSTÄ KUMMALLISESTA MIEHESTÄ

Tämä niin kutsuttu Jeesus on myöhäisen antiikin hahmo, joka eli hellenistis-roomalaisen maailman laidalla. Hän vietti elämänsä epämääräisyydessä, valaisevan historian jaksolla, ulkomaailman hädin tuskin huomatessa. Mikä osa tällä miehellä, joka ei laskenut ollenkaan, voisi olla laskevassa, realistisessa ja rationaalisessa maailmassa, missä millään muulla ei ollut väliä kuin vallalla? Kaiken materiaalisen todellisuuden lähtökohdasta hänen elämänsä oli virhe ja voisi päättyä vain epäonnistumiseen.

Verrattuna vanhahtaviin ”juutalaisiin” [?!?] profeettoihin, jotka vaikuttavan olevan valettuja pronssiin, hän vaikuttaa olevan pohdiskeleva, kunnianhimoinen ja herkkä. Mutta verrattuna hellenistis-roomalaiseen maailmaan hänellä on ensimmäisen alun alkuperäisyys. Jotkut ovat selittäneet Jeesuksen olevan aikansa yksi monista uskonnollisista tai poliittisista fanaatikoista. Hänet on tunnistettu apokalyptisessa liikkeessä, joka oli levinnyt laajalti Lähi-idässä ja sellaisilla lahkoilla kuin essealaiset, jotka etsivät pelastusta puhtaasta elämästä ja rauhallisesta veljeydestä tai vallankumouksellisista liikkeistä, jotka julistivat Messiasta, joka palauttaisi ”Israelin” [?!?] valtakunnan; hänet on numeroitu vaeltavien profeettojen toimesta, joista Kelsus puhui, ja hän kulki kaupunkeihin, temppeleihin, armeijan leireihin, kerjäten, kertoen kohtaloita ja väittäen olevansa Jumalan lähettämä pelastamaan muut ihmiset ja kiroten ne, jotka tunnustaisivat heidät; ja häntä on verrattu artisaaneihin, jotka vaelsivat aavikolla beduiinien kanssa, rahattomina, mutta huolettomina, katsoivat taistelujaan ottamatta osaa ja välittäen kummankin puolen haavoittuneista, rauhan ihmiset, eläen menestyneesti sotureiden joukossa. [Lainauksen loppu.]

Pyydän teitä nyt pohdiskelemaan ylläolevaa kuvausta – oli se sitten kuka tahansa – ja järkeillen erottaa, ONKO SE JUMALASTA? Jumala on totaalinen selkeys, jossa ainoa mysteeri on se, mitä ei vielä yksinkertaisesti ymmärretä – mutta täysin avoin oppimiselle, kuten te tulette tekemään. Hän antoi ytimekkäät ja helposti ymmärrettävät ohjeet lajinne käyttäytymiselle sekä antoi käskyn lisäksi elää luonnollisen Luomakunnan tasapainon sisällä. Esittäisikö todellinen Jumalan viestintuoja, joka on jo antanut nuo julistukset Hänen ihmisilleen – sellaisia typeriä ristiriitaisuuksia? Jos hän todella tekisi niin, kuinka pitkään luulisitte hänen kestävän? Ah, mutta vastustaja pettää, hämmentää ja kestää ”fyysisyytenne” loppuun asti, missä pisteessä hän hylkää teidät tyhjyyteen, jossa on enemmän hämmennystä. KENEEN YLLÄ OLEVA KUVAUS VAIKUTTAA SOPIVAN PARHAITEN? JUMALAAN VAI SAATANAAN?

Ah kyllä, jatketaan tämän erittäin oppineen historioitsijan erinomaisen historiallisen tutkielman kanssa. [Lainaten:]

Jeesuksella voi olla jotain yhteistä näiden kaikkien luokkien kanssa. Tietyt piirteet heidän elämistään ja ajatusmuodot antavat mahdollisen rungon hänen olemassaololleen. Mutta kun tämä kerran tunnistetaan, Jeesuksen todellisuus hajottaa rungon, sillä se on täysin erilainen tarkoituksessa, alkuperässä ja arvokkuudessa. Hän paljastaa syvyyksiä ja leveyksiä, jotka ovat tuntemattomia muille. Kaikki Messiaana tulijat teloitettiin ja unohdettiin; kun he epäonnistuivat, heidän seuraajansa lakkasivat uskomasta heihin. Uskonnolliset fanaatikot kadottivat itsensä yksityiskohtiin ja ulkonaisuuksiin. Jos niin monet heterogeeniset luokat voivat valaista Jeesusta, se vain osoittaa sen, ettei hän kuulu yhteenkään niistä.

On sanottu ehkäpä oikein, että Jeesuksen opetuksissa ei ollut mitään uutta. Hän hyväksyi ympärillään olevan tiedon ja työskenteli perinteisten ideoiden kanssa. Jumala, jota hän rakasti niin mittavasti, oli ”juutalainen” [?!?] Jumala. Hänelle ei tullut ikinä mieleenkään erota ”juutalaisesta” [?!?] uskosta. Muinaisten profeettojen tapaan hän eli siinä, samalla vastustaen pappien jähmettyneitä muodollisuuksia ja uskonkappaleita. Historiallisesti hän on viimeinen ”juutalaisista” [?!?] profeetoista. Hän siteeraa heitä usein ja täsmällisesti. [S: VAI TEINKÖ NIIN? VAIKUTTAA SILTÄ, ETTÄ MUISTAN JULISTANEENI HEIDÄT VALEHTELIJOIKSI, VARKAIKSI JA PAHOIKSI. ARVOSTELIN HEIDÄN USKONNOLLISIA TOIMIAAN, JA MINUT HEITETTIIN TOISTUVASTI ULOS TEMPPELEISTÄ – KUINKA NIIN, ETTÄ NIIN KÄTEVÄSTI PÄÄSIN TAKAISIN SISÄLLE? Mutta jatketaan:]

Jeesuksen ja muinaisten profeettojen välillä oli eroavaisuus, jos vain muuttuneen maailman tähden. He olivat eläneet itsenäisessä juutalaisessa [S: Minä luovutan – meidän täytyy käyttää termiä, sillä historioitsija käytti sitä aina uudelleen ja uudelleen] valtiossa ja todistivat sen heikentymisen ja lopun. Jeesus eli pitkään vakaantuneessa ja poliittisesti riippuvaisessa juutalaisessa pappisvallassa. Juutalaisten poliittisen itsenäisyyden ja heidän lopullisen hajaantumisensa välillä Jerusalemin tuhon jälkeen kului viiden vuosisadan kausi, jota merkkasivat monet kiihkeimmistä Psalmeista, Saarnaajan kirja ja Job – sekä Jeesuksen ura. Juutalainen pappisvalta sysäsi hänet ulos, sillä kuninkaiden päivien aikana papit yrittivät saada profeetat ulos. Diasporan talmudiset juutalaiset, jotka hyväksyivät vanhat profeetat osana kaanonia, eivät voineet enää hyväksyä Jeesusta, sillä tällä välin gentiilit olivat rakentaneet maailman uskonnon hänen ympärilleen.

Historiallisesti Jeesuksen usko Jumalaan on yksi juutalaisen Raamatullisen uskonnon suurimpia luomuksia. Jeesuksen Jumala, Raamatun Jumala, ei ole enää yksi itämaisista jumalista, joista Jahve oli polveutunut. Vähitellen Hän oli kadottanut itämaisen julmuutensa ja himonsa uhrilahjoille, pääasiassa profeettojen kautta, jotka muotoilivat perusteellisemman käsityksen uhrauksesta ja puhuivat viimeisen sanansa Jeesuksessa. Eikä tämä Jumala ole yksi mahtailevista myyttisistä hahmoista, jotka symboloivat ja näin ylevöivät ja ohjasivat ihmisen olemassaolon alkuvoimia, Athenan, Apollon ja muiden tapaan; Hän on kuvaton ja muodoton YKSI. Silti Hän ei ole vain universaali voima; Hän ei ole maailman syy kreikkalaiselle filosofialle vaan aktiivinen henkilö. Eikä Hän ole käsittämätön Olento, jonka kautta ihminen saavuttaa mystisen liiton meditaatiossa; Hän on absoluuttinen Toinen, johon voi uskoa, mutta jota ei voi nähdä. Hän on absoluuttinen transsendenssi, maailman edessä ja ulkona maailmasta, ja Hän on maailman luoja. Suhteessa maailmaan ja ihmiseen Hän on tahto: ”Hän puhui ja se oli tehty; Hän käski ja se tapahtui nopeasti.” Läpitunkematon Hänen päätöksissään, Häneen luotetaan ja Häntä totellaan ilman ehtoja, ja Hän on läpitunkematon päätöksissään. Hän on tuomari, joka näkee ihmisen piilotetuimmat ajatukset ja jonka edessä ihmisen täytyy tehdä tilitys. Hän on isä, joka rakastaa ja antaa anteeksi, jonka läsnäolossa ihminen tietää itsensä olevan Jumalan lapsi. Hän on mustasukkainen ja kova, mutta armollinen ja myötätuntoinen. Etäisenä ja saavuttamattomana Hän hallitsee kaukaa, mutta Hän on lähellä saatavilla ja puhuu ihmisen sydämessä ja kommunikoi Hänen määräyksiään. Hän ei ole mykkä ja aineeton kuin spekuloitavana oleva Yksi Olento; pikemminkin Hän on elävä Jumala, joka puhuu suoraan jokaiselle ihmiselle.

[Ja hän jatkaa sanoakseen:]

Jeesus uskoi Vanhan testamentin Jumalaan ja toteutti vanhan profetoidun uskonnon. Hän oli juutalainen, kuten Jeremia, puhdas sydämeltään ja vapautettu kaikista lain, rituaalin ja kultin siteistä. Hän ei hylännyt kaikkia näitä muotoja, mutta asetti ne alempaan luokkaan esitelläkseen Jumalan tahtoa. Jälleen kerran Jeesus ilmensi profetoidun uskon, joka ylläpiti häntä siten kuin se on ylläpitänyt ihmisiä vuosisatojen ajan. [Lainauksen loppu.]

Tuleeko kenellekään teistä vielä mieleen, että tämä Paavalin toimesta ”Jeesukseksi” nimetty ei ollut se, joka koki kristillisyydessä? Koskettaako se vielä mielikuvituksianne, että tämä ”Jeesus”, Tarsuksen Saulin loihtimana ja josta mainostaen Paavali vietti loput päivistään – oli yksinkertaisesti tämän epäileväisen miehen kuvittelema symboli? Teidän niin sanotun Raamattunne kirjoituksissa ei ole melkein MITÄÄN, mikä heijastaa sitä, mitä kristitty olento olisi! Totuudessa annetut asiat liittyen Käskyihin ja elämänlain tapaan ovat myöskin nyt lopulta valittu/hylätty.

Tämä, joka julisti itsensä Kristuksen ”apostoliksi” ja nimesi Jeesuksen – kirjoitti ”raamatun” sopimaan omiin tarkoituksiinsa kontrollia ja valtaa varten – aloitti ”kirkot” ja tuhosi lajin! EHDOTAN, ETTÄ POHDISKELETTE TÄTÄ HETKEN AJAN, ENNEN KUIN SIIRRYMME ETEENPÄIN. KOSKA PAAVALI KIRJOITTI OHJEET JA OLETETUN JUMALAN JA KRISTUKSEN SANAN – KRISTILLISYYDESTÄ TULI KAIKKEIN HIRVITTÄVIN, ARMOTTOMIN JA KUOLETTAVIN MURHAAVA LIIKE PLANEETTANNE PÄÄLLÄ! JA SILTI LÄHDETTE SOTAAN JUMALAN LIPPU LIEHUTEN TUULESSA SAMALLA, KUN TAHRAATTE HÄNEN JUMALUUTENSA LÄSNÄOLON. OLKOON SE NIIN, SILLÄ EN PILAILE KANSSANNE – TULETTE KORJAAMAAN ASIAT TAI TULETTE LÖYTÄMÄÄN ITSENNE JA EPÄPYHÄT PESÄNNE KÄÄRMEIDEN KUOPISTA, JOITA OLETTE TULLUT PALVOMAAN! JA NIIN SE ON TULLUT OLEMAAN PAIKASSANNE – AIVAN KUTEN ENNUSTUKSET SANOIVAT TULEVAN. SALU.

Sananda siunaa sinut, oppilas, sillä näen kivun ja tuskan olemuksessasi. En ikinä, ikinä sanonut, että TOTUUDEN tuominen olisi helppoa – vain ylistys, ilo ja loputon siunaus. Ihmiselle täytyy antaa TOTUUS, ennen kuin hän siirtyy tästä kokemuksesta. IHMINEN ei voi enää elää valheen myötä, sillä hän on tuhonnut kaiken, mikä on tullut hänen hyppysiinsä – ihmisestä on tullut yksi vastustajan kanssa, jota hän palvelee. Ah kyllä, jos tänäpäivä tulisi olemaan matkan loppu – laivat olisivat todellakin vähäväkisiä. Pitäkää MINUSTA kiinni, sillä MINÄ OLEN SUOJANNE JA KILPENNE, EIKÄ YKSIKÄÄN IHMINEN TAI PAHUUS PYSTY EIKÄ TULE SEISOMAAN MINUA VASTAAN – SILLÄ OLEN TULLUT, JOTTA TÄMÄ VALTAKUNTA TULISI JÄLLEEN JUMALAN LUO. MEIDÄN TÄYTYY VAIN ESITTÄÄ VIIMEINEN NÄYTÖS, ENNEN KUIN VERHO PUTOAA.

MINÄ OLEN

Jatkuu…

Lähde: CONTACT: THE PHOENIX PROJECT, April 2, 1996, Volume 12, Number 10.

http://www.phoenixarchives.com/contact/1996/0496/040296.pdf

Kiitos, Rocky Montana, tämän kääntämisestä html muotoon. 🙂 A & PHB

[pohjoistuuli.com kiittää kanssa kaikista käännöksistä]

http://www.fourwinds10.net/siterun_data/spiritual/specific_channelings/sananda/news.php?q=1340469966