Luoja Aton / Hatonn

Joulukuu 17, 2009

‘SPACE — GATE – THE VEIL REMOVED’ – PHOENIX JOURNAL #3 – CHAPTER 7

REC #2 HATONN

SUN., AUG. 20, 1989 10:30 A.M. YEAR 3, DAY 004

KUKA PELASTUU

”Pentagon on kehittänyt presidentin ja muiden vallanperijöiden lisäksi COG-suunnitelmia neljänkymmenenkuuden avainasemassa olevan viranomisen evakuoimiseen mihin tahansa aikaan yöllä tai päivällä. Nämä neljäkymmentäkuusi, jotka ovat nimetty Joint Emergency Evacuation Plan:ssa tai JEEP:ssa, kuljetettaisiin helikopterilla bunkkereihin ja komentoasemille. Kullekin on määrätty JEEP-1-tunnistuskortti. Suurin osa JEEP-1-kortin haltijoista ovat armeijan upseereja, jotka työskentelevät puolustushaarakomentajien neuvostolle. Lisäksi 248 JEEP-2:n kortinhaltijaa—katastrofihätäaavun spesialisteja, vanhempia Pentagonin virkamiehiä ja muita—siirrettäisiin ilmateitse bunkkereihin ja komentoasemille, mutta vain aikavälillä 9 a.m. ja 5 p.m. Hyökkäys liiketoiminnan tuntien jälkeen tarkoittaisi sitä, että JEEP-2-kortinhaltijoiden täytyisi mennä autoihinsa ja ajaa heille osoitettuihin sijainteihin. Kaikkiaan yli tuhannelle poliitikolle ja armeijan virkamiehelle on katsottu olevan tarpeeksi tärkeätä taata evakuointi hallituksen operaatioiden jatkamiselle.

”Niin omituista on tuomionpäivää varten suunnittelu, että mitään ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. Siispä COG-suunnittelijat ovat olettaneet, että koordinaatit Mount Weatherille ja Raven Rockille ovat jo syötetty Neuvostoliiton pitkän kantaman ohjusten tähtäyslaitteisiin. Tämän takia on olemassa muita salaisia siviili- ja armeijabunkkereita. Asiantuntijat FEMA:sta ja Pentagonista ovat jakaneet maan 10 eri alueeseen, joiden joukossa voi olla niin monta kuin 50 erilaista ’ydinlaskeuman kestävää’ komentoasemabunkkeria, joista  jokainen on kytköksissä toisiinsa satelliitti-, maataajuus- ja korkeataajuuslähetysten kautta. Kaikki nämä laitokset ovat varustettuja toimimaan hädässä valkoisena talona, koordinoiden uuden ja ennalleen palautetun hallituksen toimintoja. Teoreettisesti presidentti tai hänen seuraajansa voisi käyttää mitä tahansa salaista komentobunkkeria ydinaseiskun aikana tai sen jälkeen, sallien COG-suunnittelijoiden pelata lopullista korkeiden panosten pommituspeliään. Hyökkääjä ei voisi ikinä olla varma, mikä bunkkeri olisi ”oikea”.

”Kuten ’komento ja kontrolli’, myös salaus ja petos tulisivat olemaan tunnussanoja COG:n suunnittelijoille. Sen perusolemuksessaan Reaganin vuosien raskaan rahankäytön aikana COG tai projekti 908, joka on yksi sen virallisista nimistä, oli pikakurssi, joka oli suunniteltu valmistamaan liikkuvia ja varmoja kommunikaatiojärjestelmiä ja luoda alueellisia keskuksia, joihin hallitus hyökkäyksen alaisena voisi mennä turvallisesti, sekä toistaa kaikkein tärkeimmät hallituksen palvelut sisältäen ruoan ja lääkkeiden varaukset sekä hätäavun koordinoinnin. Koska se oli niin arka asia, Reaganin hallinto päätti poistaa suuren osan ohjelmasta kongressin valvonnasta. JOPA MONET VANHEMMAT PENTAGONIN VIRKAMIEHET EIVÄT TIENNEET SEN OLEMASSAOLOSTA.

”Mitä kaikkea suunnittelua ja rahaa menikään COG-ohjelmaan, on ollut joitain noloja juttuja. Yksi suunnitelma vaati uusien ydinräjähdyksistä syntyvien pulssien kestävien kommunikaatiolaitteiden asennukset erityisesti konfiguroituihin 18-pyöräisiin ajoneuvoyhdistelmiin. Kaksi ensimmäistä prototyyppirekkaa olivat valmiina vuonna 1984, mutta kun ne olivat lähetetty matkaan testiajolle Virginian maaseudulle sinä syksynä, onnettomuus iski. YHDESSÄ TAPAUKSESSA TIE TAIPUI REKAN ALLA, JOKA OLI PALJON PAINAVAMPI KUIN TAVALLISET TIET PYSTYVÄT KANNATTELEMAAN. REKKA UPPOSI ASFALTTIIN LIIKUNTAKYVYTTÖMÄNÄ. TOINEN REKKA KIILAUTUI MAANTIEN YLIKULKUSILLAN ALLE. ILMEISESTI JOKU OLI LAIMINLYÖNYT TARKISTUKSEN SILTOJEN KORKEUSRAJOITUKSESTA.” (Hatonn on liian nolostunut edes kommentoimaan, että teiltä saattaisi mennä kaikki tämä huti.)

”Osa itse kommunikaatiolaitteista aiheutti ongelmia. Viranomaiset sanovat, että ERILAISTEN HALLITUSTEN VIRASTOJEN TIETOKONEJÄRJESTELMÄT EIVÄT OLE PYSTYNEET KOMMUNIKOIMAAN TOISTENSA KANSSA KUNNOLLA. JÄRJESTELMÄT MAKSAVAT KOLLEKTIIVISESTI MILJARDEJA DOLLAREITA SUUNNITELLA, RAKENTAA JA ASENTAA. Kolme vuotta sitten tiedusteluviranomaiset sanoivat, että oli löydetty, että viisi sellaista järjestelmää eivät kyenneet kommunikoimaan keskenään. Uudet ’liitäntämodeemit’ olivat suunniteltu ongelman korjaamiseksi, mutta tiedusteluviranomaiset sanovat, että modeemit häiritsivät järjestelmien kykyä lähettää ja vastaanottaa tietoa ja joissain tapauksissa niin paljon kuin 75 prosentin verran. Yhdessä tapauksessa ohjuksenlaukaisuprotokolla (yksityiskohtainen datasarja virittääkseen, sytyttääkseen ja laukaistakseen ohjuksen) vei useita sekunteja lähettää; lähetyksen on tarkoitus olla melkein välitön. Armeijan virkamiehet sanovat valituissa raporteissa kongressille, että COG-suunnittelijat esittivät väärin testien tulokset järjestelmässä. ’Kongressille esitettiin onnistunut demonstraatio’, sanoo yksi lähde, ’paitsi että tulokset olivat peukaloituja’. Yhdessä tiedotustilaisuudessa joulukuussa v. 1985 kongressin miehille oli kerrottu, että kommunikaatiojärjestelmät olivat ’toiminnassa’, vaikkakin ne eivät kyenneet toimimaan oikein sinä aikana.

”Ongelmat COG:n kanssa, jotka olisivat voineet tulla esiin aikanaan, tulivat pinnalle, kun joku puhalsi pilliin. Vuonna 1983 silloinen puolustusministeri Caspar Weinberger ja puolustushaarakomentajien neuvosto antoivat armeijalle tehtävän suunnitella ja ylläpitää COG-kommunikaatiojärjestelmää projekti 908:n alla. Armeija vuorostaan antoi tehtävän sen informaatiojärjestelmäkomennolle, sijaiten Arizonan Fort Huachucassa.”

 

KENELLE MAKSETAAN

”Avuksi projekti 908:an, informaatiojärjestelmäkomento kääntyi yhtiön puoleen, joka sijaitsi Arlingtonissa, Va., eli Betac Corporation. Pentagonin entisistä tiedustelu- ja kommunikaatioasiantuntijoista koostuva konsultoiva yhtiö, Betac, oli palkittu ’yksinomaisen lähteen’ sopimuksella suunnitelemaan ja ylläpitämään valvontajärjestelmiä osille COG-kommunikaatiojärjestelmästä. ’Pääasiallinen pohja Betac Corporationin valinnalle tähän sopimukseen’, armeijan sopimusdokumentin mukaan, ’oli sen tähden, koska millään muulla yhtiöllä ei ollut sen ainutlaatuista kokemusta, yhtiöstatusta ja roolia C31-arkkitehtuurissa.’ sisäiset armeijan dokumentit osoittavat Betacin armeijasopimuksen arvon vuonna 1983 ollen 316.672 dollaria. Vuoteen 1985 mennessä se oli noussut lähes 3 miljoonaan dollariin. Vuoteen 1988 mennessä Betacilla oli useita COG-sopimuksia, arvoltaan 22 miljoonaa dollaria.

”Siviili-tiedustelu-upseeri, joka oli vastuussa informaatiojärjestelmäkomennon turvallisuudesta, oli armeijan ja kongressin lähteiden mukaan utelias Betacista. Thomas Golden halusi tietää, pystyikö tavallinen armeijan henkilöstö toimittamaan palvelut, joiden toimituksesta Betacille maksettiin. Golden ei puhuisi U.S. Newsin uutisreportterille. Mutta armeijan ja kongressin lähteet kertovat, että hänestä tuli utelias sen jälkeen, kun oli tiennyt, että useat Betacin kanssa Fort Huachucassa ja muualla työskennelleet armeijan virkamiehet vetäytyivät armeijasta, ja heitä palkattiin takaisin Betacin turvin. Jotkut tienasivat jopa $400 päivältä olemalla konsultteja armeijalle. Pentagonin pyörivä ovi oli harvoin pyörinyt nopeammin. Golden havaitsi myös, että Eugene Renzi, eversti, joka oli varakansliapäällikkö informaatiojärjestelmäkomennossa, oli ollut avainpelaaja Betac-sopimuksen palkinnossa. Golden sai tietää, että Renzin poika työskenteli nyt Betacille.

”Sormien osoittelu COG:n suuntaan oli riskialtista puuhaa. Gicola Thorndike, vanhempi armeijan sopimusvirkailija Fort Huachucassa, sanoo, että hänet pakotettiin ulos armeijasta sen jälkeen, kun oli vaatinut toistuvasti Betac-sopimuksen läpikäyntiä. Mutta Goldenilla oli valtuutus katsastaa osia sopimuksesta.” (Nyt, ystävät, näyttääkö tämä vain hieman oudolta?) ”Heinäkuussa v. 1987, kun tutkijat armeijan ylitarkastajan esikunnasta tulivat Fort Huachucaan kysyen kysymyksiä Betacista, Golden puhui. Luottamuksellisuuden tarjonnan alaisuudessa. Golden kertoi huolistaan liittyen Betac-sopimukseen. Viikkojen sisällä Goldenin kommentit olivat vuotaneet takaisin Fort Huachucaan.” (Tottakai, miksi muuten lavastaa skenaario?)

 

VASTAAMATTOMAT KYSYMYKSET

”Se oli huono merkki. Armeijan ylitarkastaja oli nauttinut hyvästä korkean moraalin maineesta, mutta Goldenin asia ampui valtavan reiän sen läpi. Armeijan ylitarkastaja aloitti toisen tutkimuksen määrittääkseen, kuka oli vuotanut Goldenin kommentit. Mutta sana uusista tutkimuksista vuoti nopeasti, ja ennen kuin tutkijat pääsivät edes lähtemään Fort Huachucasta, viranomaiset informaatiojärjestelmäkomennossa olivat alkaneet tuhoamaan dokumentteja. Kun armeijan tutkijat saapuivat Fort Huachucaan, heille kerrottiin, että dokumentit olivat tuhottu noudattaen ’rutiininomaisia salaisten dokumenttien hävittämisen’ menetelmiä. Heidän raportistaan tehdyn kopion mukaan armeijan tutkijat tulivat tulokseen, että Renzi oli kostanut Goldenille. Mutta he eivät löytäneet muita sopimattomuuksia ja suosittelivat, että tutkimus suljettaisiin. Renzi vastaanotti nuhtelun. Juttu oli ohi. Tai siltä se vaikutti.

”Mutta muut kuin Golden olivat alkaneet nostaa kysymyksiä COG-ohjelmasta. Fred Westerman oli työskennellyt yli 20 vuotta armeijan vastavakoilu-upseerina ennen lopettamistaan, avatakseen oman konsultointiyhtiönsä, Systems Evaluation Inc:in. Dokumentit osoittavat, että hänen yhtiönsä oli saanut sopimuksen toimittaa turvallisuuspalveluita COG:n laitoksille ympäri maata. Westermanin asianajajan Francis Mrozin mukaan Westerman havaitsi, että hänen osansa COG-ohjelmasta oli turvallisuusongelmien riivaama, kuten riittämättömät hälyttimet, vialliset lukot ja hatarat ovet. Mroz sanoo, että hänen asiakkaansa tuli huolestuneeksi ’hukkaamisista ja väärinkäytöksestä’, kuten töiden maksuista, joita ei ollut kunnolla tehty. Sen jälkeen, kun Westerman esitti tiukempaa kontrollia, hän sanoo armeijan kieltäytyneen uusimasta hänen sopimustaan. Hän on haastanut armeijan ja FEMA:n oikeuteen asioista, joiden hän sanoo olevan hyvittämättömät kulut. Oikeuden papereissa hän on väittänyt, että tunnistamattomat hallituksen agentit olivat suorittaneet salaisen valvonnan kampanjaa, murtautuivat hänen toimistoonsa ja salakuuntelivat. Hänen asianajajansa oli todistaja yhteen episodiin, jossa väitetty hallituksen agentti piti kirjaa Westermanin liikkeistä. Kun agentin rekisterikilpi oli jäljitetty, sen havaittiin kuuluvan pariskunnalle Delawaressa, jotka eivät tienneet mitään ajoneuvosta. Oikeusministeriön asianajaja on sittemmin aloittanut tutkimuksen (nyt me tiedämme oikeusjärjestelmästä, emmekös vain?) Westermanista määrittääkseen, tekikö hän mitään petosta COG-ohjelmassa. Erikoislaatuisena liikkeenä hallitus on myös hakenut Westermanin kansalaissyytteen julistamista salaiseksi.

”Kongressin tutkijat tulivat lopulta tietoisiksi joistakin huolista liittyen COG:iin, kuullen valituksia epävirallisesti Pentagonissa olevan kontaktin kautta. Edustaja Les Aspin (D-Wis.), House Armed Services:in komitean puhemies, oli huolestunut etenkin armeijan alustavasta tutkinnasta COG-ohjelmaan. Raportissa Aspinin tutkijat tulivat tulokseen, että armeijan ylitarkastajajärjestelmä oli rikki. Ja pistävässä kirjeessä armeijan sihteerille nimeltänsä John Marsh, päivätty lokakuuta 24. päivä, v. 1988, Aspin sanoi, että hän oli ’Huolestunut tutkimuksen objektivisuudesta ja pätevyydestä’. Aspin kirjoitti, että ’Tutkimuksen salaus oli murtunut melkein välittömästi ylitarkastajan tutkimusryhmän johdon kautta’. Aspinin tutkijat tulivat tulokseen, että armeija oli epäonnistunut harjoittamaan riittävää valvontaa COG-ohjelmassa. He havaitsivat myös, että yksinomaisen lähteen sopimusta ei olisi pitänyt sallia Betacille. Betacin virkailijat sanovat, että he eivät tiedä yhdestäkään tutkimuksesta liittyen mihinkään heidän sopimuksistaan. He kieltäytyivät keskustelemasta COG-ohjelmasta sen salaisen luonteen takia.”

 

SALAUKSET JA LIHAVAT SOPIMUKSET

Ensimmäinen pitkä katsaus COG-ohjelmaan ei ollut sydäntä lämmittävä kongressista. Armeija on avannut uudelleen tutkimuksensa armeijan ylitarkastajasta ja COG-ohjelmasta vastauksena Aspinin kirjeeseen. Ne, joille tämä viimeaikaisin tutkimus ja meneillään oleva kongressin tutkimus ovat tuttuja, sanovat, että tiedusteluviranomaisia häiritsee se, mitä he kuvaavat väärintekojen, mahdollisen petoksen ja tuskallisen riittämättömän monimiljoonasopimusten valvonnan salauksen petoksina. Tutkijoille on kerrottu joidenkin COG-urakoitsijoiden tuplalaskutuksesta eri hallituksen virastoille samasta työstä. Tuli myös tietoon, että muita miljoonia dollareita arvoltaan olevia sopimuksia oli kasvatettu, osan kasvaneen jopa 50 prosenttia ilman yhdenkään sopimusta valvovan toimiston panosta tai minkään tarpeen demonstraation myötä. Pentagonin lähteet kertovat, että COG-ohjelma on palkinnut sopimuksilla arvoltaan kymmeniä miljoonia dollareita entisille armeijan virkamiehille, jotka työskentelivät COG:ssa ollessaan Pentagonissa. ’Ohjelma’, sanoo avainasemassa oleva viranomainen, viitaten kongressissa hylättyyn ongelmalliseen monimiljardidollarin panssarintorjunta-ase-järjestelmään, ’On taas yksi DIVAD’. Toinen sanoo: ’Se on todellinen sotku’.

”Asiat voivat mennä vieläkin sotkuisemmiksi. Haasteita on annettu, ja suuri valamiehistö jatkaa todisteiden kuulemista. Kongressi on asettunut pitämään kuulusteluja tänä syksynä salaisten tai ’MUSTIEN’ (nähkääs, arvokkaat, tässä se on teillä heidän omin sanoin: MUSTIA OHJELMIA) Pentagonin ohjelmien valvonnasta, kuten COG:stä. Julkisuuden kiilto on nöyryyttävää yhdelle valtion salaisimmista kansallisturvallisuusohjelmista. Se, että yksi valtion kaikkein tärkeimmistä kansallisturvallisuuden ohjelmista oli vaarannettu juuri sen johdossa olevien toimesta, olisi kaikista haavoittavinta kehittymistä.

Tahdon antaa tunnustusta tälle hyvin tehdyn artikkelin reportterille: Steven Emerson.

Nyt haluan lainata lyhyempää artikkelia, jonka on tehnyt Merrill McLoughlin samassa lehdessä.

 

’KUMARTUMISESTA JA PIILOUTUMISESTA’ MUUTOS KOHTI: ’JUOKSE KUIN HELVETTI OLISI IRRALLAAN’

”Ehkä optimismin siemenet oli kylvetty jo kauan aikaa sitten suuren tulvan jälkeen, kun Nooa matkustajineen marssivat ulos arkista Araratin vuorelle parittain, halukkaita olemaan hedelmällisiä ja lisääntyen. Se oli silloin, kun Jumala lupasi, ettei enää koskaan ’tuhoaisi jokaista elävää olentoa’. Ja siitä lähtien ihmiset ovat ylläpitäneet itsepintaista toivoa, että on mahdollista selvitä pahimmasta.

”Mikään ei ole muuttunut ydinaikakautena. Ensimmäinen suuri villitys sen jälkeen, kun neuvostoliittolaiset olivat räjäyttäneet ensimmäisen atomipomminsa, oli pommisuojat—ikkunattomat ja paksuseinäiset rakennukset, jotka voisivat suojella asukkaita, jos he eivät sattuneet olevan täsmälleen nollapisteen kohdalla. Mutta sellaiset rakennukset olivat aivan liian kalliita rakentaa, joten valtion viranomaiset aloittivat multimediaopetuskampanjan. Filmeissä ja esittelylehtisissä raikui, ”TIETÄKÄÄ POMMIN TODELLISET VAARAT”. Välttääksenne ne: yksinkertaisesti ’Kumartukaa ja piiloutukaa.’ Miljoonat koululapset viettivät lukemattomia tunteja kumartaen pulpettien alle ja peittäen päänsä ilmahyökkäyssireenien ääneltä.

“Ongelma oli se, että jopa asiantuntijat eivät tienneet pommin todellisia vaaroja. Ja kun tuli selväksi, että kaikkein akrobaattisinkin väistäjäkään ei selviäisi termonukleaarisesta räjähdyksestä, viranomaiset muuttivat neuvoaan ’Kumartumisesta ja piiloutumisesta” kohti ’juokse kuin helvetti olisi irrallaan’ ja yrittivät suunnitella evakuaatiosuunnitelmia. 1950-luvun keskivaiheilla tiedemiehet havaitsivat, että jos juoksisit, et pystyisi piiloutumaan. Pommin todellinen vaara oli hiljainen, näkymätön ja hyvin liikkuva sivutuote nimeltään ”ydinlaskeuma”. Vuoteen 1962 ja Kuuban ohjuskriisiin mennessä ydinlaskeumasuojat olivat päivän sana. Perheet varustivat takapihojen bunkkerit ruoalla, vedellä ja aseilla.

”1980-luvun alku toi viimeisen suuren purkauksen innostusta väestönsuojeluun. Vaikkakin hänen neuvonantajansa eivät koskaan tajunneet, mistä hän sai informaationsa, Ronald Reagan oli vakuuttunut, että Neuvostoliitto oli sijoittanut ’mahtavaan väestönsuojeluohjelmaan’ ja pyysi sitä vastaavaa amerikkalaista pyrkimystä. Suojien rakentaminen kaikille amerikkalaisille maksaisi budjettia murskaavat 70 miljardia dollaria. (No, siltikin halvempaa kuin S & L:n pelastaminen) tai enemmän. Joten valtion viranomaiset keskittyivät sen sijasta ’kriisin uudelleensijoittamisten suunnitteluun’. Taas kerran suunnittelijat kehittivät evakuaatiotoimia. Myös yksityissektori siirtyi mukaan. AT&T tekivät suojan avainasemassa oleville johtajille. Ja Utahin LaVerkinissa rakentaja rakensi 240 maanalaista osakehuoneistoa varustettuina ’ikkunoihin’ maalatuilla ulkoilmakulisseilla.

”Niille, joilla ei ollut pääsyä sellaisiin laitoksiin, oli neuvoja Reaganin apulaisella ja puolustuksen alisihteerillä, T.K. Jonesilla. ’Kaiva kuoppa, peitä se parilla ovella ja sitten heitä 3 jalkaa maata päälle. Se on se maa, joka tekee sen. Jos on tarpeeksi lapioita, jokainen selviää siitä.”

Käännytään lyhyesti armeijan tuomionpäivän käsittelyn näyttämöön:

 

TAISTELLEN TAKAISIN HYÖKKÄYKSEN JÄLKEEN

”Yhdysvaltojen armeijalla on oma suunnitelmansa suoriutuakseen tuomionpäivästä. Ydinasehyökkäyksen aikana Pentagon tulisi todellakin olemaan kohde, joten suunnitelmia on tehty valtion sotilaseliitille julistamaan sota muista paikoista. On salaisia pommisuojia ja ilmassa olevia komentoasemia. Kaikkein todennäköisin maanalainen bunkkeri sijaitsee viisi mailia pohjoiseen Camp Davidista Marylandin vuorilla. Sen virallinen nimi on Alternate National Military Command Center, mutta se tiedetään yleisemmin Raven Rockina tai yksinkertaisesti nimellä Site R.” (Nyt, varmasti kukaan vihollisleirissä ei voisi kohdistaa tuota sijaintia ohjushyökkäykselle—se on niin läpikotaisen SALAINEN sijainnissaan.) ”Raven Rockin sanotaan kykenevän kestämään kaikkea, paitsi suoraa osumaa.” (No, ei tarvitse huolehtia siitä, kun ilmeisesti kukaan ei voisi kohdistaa viisi mailia pohjoiseen Camp Davidista Marylandin vuorille.) ” Myös valtion sotasuunnittelijat voisivat pysyä siellä pitkään. Armeijan dokumenttien mukaan Raven Rockilla on lääkintäklinikka, parturiliike ja ruokasali. Siellä on myös kappeli, pesula (vain itsepalvelu), squashkenttä ja paikka, jossa lunastaa shekit.

”Presidentti ja armeijan huippujohtajat voitaisiin nostaa ilmaan tarpeen ilmaantuessa, kulkien yhteen neljästä erityisesti varustellusta Boeing 747:stä nimeltään National Emergency Airborne Command Post (NEACP), jotka ovat Andrews Air Force -tukikohdassa lähellä Washingtonia. NEACP:t voivat pysyä ilmassa 12 tuntia ja matkustaa jopa 6000 mailia ilman uudelleentankkausta. Ne kantavat tonneittain kommunikaatiojärjestelmiä, jotka ovat linkitettyinä satelliittiverkkoon ja kaupallisiin puhelinjärjestelmiin.

”Jos Strategic Air Command on kykenemätön suorittamaan tehtäväänsä sen maanalaisesta päämajasta Offutt Air Force -tukikohdassa Omahan ulkopuolella, se myös voi nousta ilmaan. SAC ylläpitää useita nelimoottorisia suihkulentokoneita koodinimeltään ’Looking Glass’, joista jokainen voi kantaa 28 henkilön ilmakomentohenkilöstöä—mukaanlukien tiedustelu-, sää-, logistiikka- ja taisteluasiantuntijoita. Nämä koneet voivat pysyä ylhäällä yli 8 tuntia. Yhtä suihkukoneista pidetään ilmassa kaikkina aikoina.” Reportteri: Douglas Pasternak

No, siinä se on—sillä kun se vie Maalta vain noin 250 miljoonaa vuotta parantua säteilysaastumisesta—kuka tietää, mikäli nuo 747:t voivat pysyä ilmassa tarpeeksi kauan—no, ehkäpä, jos hydrauliikka ei hajoa ja he eivät tarvitse uudelleentankkausta.

Levätkää hyvin tänään, veljet, tietäen, että olette kykenevissä käsissä!

Toinen hengähdystauko, Dharma, sillä en tiedä, kuinka veljenne tuntevat, mutta alat muuttua vihreäksi, oppilas. Joku saattaa arvailla, että olet yksi niistä pienistä vihreistä miehistä Marsista, varustettuna antennilla ja ötökkäsilmillä.

Olkoon se niin, Hatonn siirtyy valmiuteen. SALU.
http://fourwinds10.com/journals/pdf/J003.pdf